Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta Królestwo Polskie i Wielkie Księstwo Litewskie |
|||
---|---|---|---|
1569–1795 |
|||
|
|||
|
|||
Valtiomuoto |
perinnöllinen monarkia (1569–1572) vaalimonarkia (1573–1791; 1792–1795) perustuslaillinen monarkia (1791–1792) |
||
Puolan kuningas / Liettuan suuriruhtinas |
Ensimmäinen: Sigismund II (1569–1572) Viimeinen: Stanislaus II Poniatowski (1764–1795) |
||
Pääkaupunki |
Krakova (vuoteen 1596) Varsova (vuoden 1596 jälkeen) |
||
Pinta-ala | |||
– yhteensä | noin 1 000 000 km² | ||
Väkiluku | noin 11 000 000 | ||
Uskonnot | katolisuus | ||
Historia | |||
– Lublinin unioni | 1. heinäkuuta 1569 | ||
– Puolan ensimmäinen jako | 5. elokuuta 1772 | ||
– perustuslaki astui voimaan | 3. toukokuuta 1791 | ||
– Puolan toinen jako | 23. tammikuuta 1793 | ||
– Puolan kolmas jako | 24. lokakuuta 1795 | ||
Viralliset kielet | puola, latina | ||
Valuutta | złoty ja grosz, Gdańskin kaupungilla omat kolikot | ||
Edeltäjät |
Puolan kuningaskunta (1385–1569) Liettuan suuriruhtinaskunta |
||
Seuraajat |
Itävallan arkkiherttuakunta Preussin kuningaskunta Venäjän keisarikunta |
Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta (puol. Królestwo Polskie i Wielkie Księstwo Litewskie), oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.[1]
Valtioliitosta on historiankirjoituksessa käytetty myös nimitystä Molempain kansain tasavalta (puol. Rzeczpospolita Obojga Narodów), joka on kuitenkin syntynyt vasta 1967, kun Leon Lech Beynar kirjoitti salanimellä Paweł Jasienica kolmiosaisen kirjasarjan nimeltä Rzeczpospolita Obojga Narodów.[2] Tasavallaksi tätä monarkistista valtiota kutsuttiin siksi, että maalaisaatelilla oli valtiopäivillä huomattava valta, jota vahvisti muodostunut liberum veto eli kenen tahansa yksittäisen valtiopäivämiehen veto-oikeus käsiteltävän esityksen hyväksymiseen.
Nimestä huolimatta Puolan ja Liettuan asema valtioliitossa ei ollut tasa-arvoinen, vaan Liettuan asema heikkeni ajan mittaan. Heikkeneminen näkyi konkreettisesti siitä, että Liettuan suuriruhtinaskunnan hallitsemia idästä valloitettuja alueita siirrettiin Puolan kuningaskunnan hallintaan. Puolaan verrattuna Liettua oli omalta väestöpohjaltaan vähäisempi.