Raamattu

Osa artikkelisarjaa
Kristinusko
Jeesus Kristus Syntymä Ristiinnaulitseminen Ylösnousemus
Raamattu Vanha testamentti Uusi testamentti Evankeliumi Raamatun kaanon
Teologia Jumala Kolminaisuus Isä Poika Pyhä Henki Apologetiikka Kaste Kirkko Kristologia Lähetystyö Pelastus Uskontunnustus
Historia Aikajana Apostolit Pietari Paavali Maria Varhaiskristillisyys Kirkkoisät Konstantinus Kirkolliskokoukset Augustinus Suuri skisma Ristiretket Akvinolainen Uskonpuhdistus Luther
Tunnustuskunnat Läntinen Katolinen Protestantismi Adventismi Anabaptismi Anglikanismi Baptismi Kalvinismi Evankelikalismi Pyhitysliike Luterilaisuus Metodismi Helluntaiherätys Itäinen Idän katoliset kirkot Ortodoksinen kirkko Orientaaliortodoksiset kirkot Restorationismi Jehovan todistajat Myöhempien aikojen pyhien liike Ykseyshelluntailaisuus
Muuta aiheesta Jumalanpalvelus Kirkko Kirkkovuosi Taide Kritiikki Ekumenia Musiikki Rukous Saarna Symbolit
Kristinuskon teemasivu
n k m

Raamattu on osin juutalaisuuden ja kristinuskon omien pyhien kirjoitusten kokoelma. Juutalaisten käyttämä heprealainen pyhien kirjoitusten kokoelma Tanak muodostaa osin pohjan kristinuskon Vanhalle testamentille. Vanhan testamentin lisäksi kristillisessä Raamatussa on uudempien kirjoitusten osa, Uusi testamentti, jota juutalaiset eivät tunnusta. Myös kristinuskon eri kirkkokuntien välillä Raamatun kirjojen kokoonpano hieman vaihtelee, erityisesti protestanttien, katolilaisten ja ortodoksien välillä.^[1][2][3]

Heprealaisen pyhien kirjoitusten kokoelman, Tanakin (jota juutalaiset eivät siis kutsu raamatuksi) vanhimmat osat ovat saaneet kirjallisen muodon aikaisintaan 900-luvulla eaa.^[2][3] Toora eli Tanakin ensimmäinen osa on saanut nykymuotonsa todennäköisesti 500–400-luvuilla eaa.^[3] Uuden testamentin tekstit on tuotettu noin 50–120 jaa.^[4] Heprealainen Tanak ja siihen pohjaava Raamatun Vanha testamentti on kirjoitettu alun perin hepreaksi ja paikoin arameaksi, kun taas Raamatun Uuden testamentin alkukieli on puolestaan koinee-kreikka.^[2]

Juutalainen pyhien kirjoitusten kokoelma Tanak jaetaan perinteisesti kolmeen osaan: Toora (’laki’ tai ’opetus’), Nevi’im (’profeetat’) ja Ketuvim (’kirjoitukset’). Alkuperäistä kristinuskon Raamattua yhtenäisenä kirjakokoelmana ei ole olemassa, vaan alussa oli suuri määrä erilaisia tekstejä, jotka ovat kehittyneet itsenäisesti ja jotka myöhemmin kanonisoitiin eli liitettiin osaksi Raamattua.^[5] Protestanttisessa Raamatussa on 66 (39 + 27) erillistä kirjaa. Raamattua tutkiva tieteenhaara on nimeltään eksegetiikka^[6].

Raamattu on maailman levinnein kirja.^[7][8] Pelkästään Gideons International -järjestö on jakanut Raamattua tai sen osaa yli 2 miljardia kappaletta.^[9] Se on käännetty kokonaisuudessaan 474 kielelle. Lisäksi Vanha tai Uusi testamentti on luettavissa 1 231 kielellä, ja vähintään yksi Raamatun kirja on käännetty 2 527 kielelle.^[10][11]

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä johdatusraamattuun1 ei löytynyt
2. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä EB ei löytynyt
3. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Chilton 43–44 ei löytynyt
4. ↑ Ehrman 1997, s. 8.
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Lehtipuu-1 ei löytynyt
6. ↑ Opintopolku opintopolku.fi. Arkistoitu 14.8.2016. Viitattu 16.7.2016.
7. ↑ Best selling book of non-fiction. Guinness World Records. (englanniksi)
8. ↑ Kristinuskon Raamattu ja sen uskonnollinen merkitys. Otavan opisto.
9. ↑ The Gideons International Blog. Destinaton Reached, 2 Billion Scriptures distributed and counting. Viitattu 18.9.2016. (englanniksi)
10. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä johdatusraamattuun7 ei löytynyt
11. ↑ Suomen Pipliaseura: Raamattu tai raamatunosa julkaistu 2527 kielellä (8.3.2011) bible.fi. Arkistoitu 1.11.2011. Viitattu 26.3.2011.