Rakenteellinen rasismi

Rakenteellinen rasismi on yhteiskunnan normeissa ja institutionaalisissa käytännöissä ilmenevää rasismia, joka asettaa jotkin etniset ryhmät toisia heikompaan asemaan. Sen konkreettisia muotoja on syrjivä lainsäädäntö, syrjivät ohjeet tai epäviralliset käytännöt oikeuslaitoksessa, oppilaitoksissa, työmarkkinoilla, sosiaali- ja terveydenhuollossa, tiedotusvälineissä ja liike-elämässä.^[1]

Suomen valtioneuvoston toimintaohjelmassa rasismin torjumiseksi (2021) rakenteellinen rasismi määritellään ”yhteiskunnallisissa normeissa ja käytännöissä sekä yhteiskunnan rakenteissa, kuten instituutioissa, organisaatioissa, virastoissa, sopimuksissa, lainsäädännössä ja palveluissa, olevaa piilevää tai avointa rasismia”. Syrjinnästä se eroaa siten, että rakenteellisessa rasismissa joitakin ihmisryhmiä pidetään muita alempiarvoisempina esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Ohjelman mukaan Suomessa esiintyy rakenteellista rasismia työelämässä ja koulutuksessa sekä suhtautumisessa saamelaisiin ja muihin vähemmistöihin.^[2]

Professori Vesa Puuronen on kuvannut nykyaikaista rasismia ”sosiaalisen rodun” käsitteen avulla.^[3] Jotkut kutsuvat syrjinnän ja halveksivan yleistämisen kohteeksi joutuneita väestöryhmiä ”rodullistetuiksi”.^[4] Sosiaaliset rodut eli rodullistetut ryhmät muodostavat hierarkkisen järjestelmän, jonka perusteella määräytyy ihmisten yhteiskunnallinen asema.^[3]

1. ↑ Puuronen, Vesa: Rasistinen Suomi. Helsinki: Gaudeamus, 2011. ISBN 978-952-495-196-8
2. ↑ Valtioneuvosto: Yhdenvertainen Suomi. Valtioneuvoston toimintaohjelma rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi, s. 69. Valtioneuvosto, 2021. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.7.2023). (Arkistoitu – Internet Archive)
3. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Puuronen2 ei löytynyt
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Saukkonen ei löytynyt