Raskausmyrkytys

Raskausmyrkytys
Luokitus
ICD-10	O10–O14
ICD-9	642.4–642.7
Tautitietokanta	10494
MedlinePlus	000898
MeSH	D011225
Huom!	Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Infobox OK

Raskausmyrkytys eli pre-eklampsia (aiemmin ”toksemia”) on raskauden häiriö, jota luonnehtii korkea verenpaine ja virtsan (korkea) valkuaisainepitoisuus.^[1][2] Raskaudenaikaiset verenpaineongelmat merkitään ICD-10-tautiluokituksen koodein O10–O14. Vastaava häiriö tunnetaan muillakin nisäkäslajeilla. Eläinten kohdalla puhutaan tiineysmyrkytyksestä.

Raskausmyrkytys alkaa yleensä raskauden viimeisellä kolmanneksella ja etenee raskauden kestäessä.^[3][4] Vakaviin tapauksiin voi liittyä punaisten verisolujen hajoamista, liian alhainen verihiutalemäärä, maksan toimintahäiriö, munuaisten toimintahäiriö, turvotusta, hengästyminen keuhkoihin kerääntyneen nesteen vuoksi tai näköhäiriöitä.^[3][4] Raskausmyrkytys heikentää sekä äidin että vauvan selviytymismahdollisuuksia.^[4] Jos se jätetään hoitamatta, seurauksena voi olla kohtauksia, jotka tunnetaan nimellä raskauskouristus eli eklampsia.^[3]

Raskausmyrkytyksen riskitekijöitä ovat: liikalihavuus, aiempi kohonnut verenpaine, äidin ikä ja diabetes.^[3][5] Se on yleisempi ensimmäisen raskauden aikana tai jos kyseessä on monisikiöinen raskaus.^[3] Asiaan vaikuttaviin seikkoihin kuuluu muun muassa tavallisesta poikkeava istukan verisuonitus.^[3] Suurin osa potilaista tunnistetaan ennen synnytystä. Raskausmyrkytys voi kehittyä vielä synnytyksen jälkeenkin, mutta se on harvinaista.^[4] Vaikka diagnoosiin on perinteisesti riittänyt, että potilaalla on sekä korkea verenpaine että valkuaista virtsassa, mukaan kuuluvat joidenkin määritelmien mukaan myös tapaukset, joissa korkeaan verenpaineeseen yhdistyy minkä tahansa asiaan liittyvän sisäelimen toimintahäiriö.^[4][6] Yli 20 viikkoa raskaana olleen naisen verenpainetta pidetään korkeana, kun kahdessa vähintään neljän tunnin välein tehdyssä mittauksessa yläpaine ylittää 140 mmHg tai alapaine 90 mmHg.^[4] Raskausmyrkytyksen seulonta kuuluu neuvolan rutiineihin.^[7]

Yleinen käsitys raskausmyrkytyksestä on, että se on vain loppuraskausajan vaiva, joka aiheuttaa lähinnä verenpaineen kohoamista ja virtsan proteiinien lisääntymistä. Sairauden kehittymistä ei osata kunnolla ennakoida tai estää. Estolääkityksenä käytetään vaikeissa tapauksissa aspiriinia sekä kalsiumlisää niille, jotka saavat sitä liian vähän. Jo aiemmin alkanutta verenpainetaudin lääkehoitoa jatketaan.^[5][8] Raskausmyrkytyksen ainoa tehokas hoito on sekä sikiön että istukan syntyminen.^[5] Pre-eklampsia aiheuttaakin noin kuudenneksen ennenaikaisista synnytyksistä.^[9] Synnytyksen ajankohdan määrittämiseen vaikuttavat raskausmyrkytyksen vakavuus sekä raskauden kesto.^[5] Verenpainelääkkeitä, kuten labetalolia, voidaan käyttää kohentamaan äidin tilaa ennen synnytystä.^[10] Magnesiumsulfaattilääkitystä voidaan käyttää vakavissa tapauksissa estämään kouristuksia.^[5] Vuodelepo tai suolan käytön rajoittaminen eivät ole osoittautuneet tehokkaiksi raskausmyrkytyksen hoitona tai sen estäjänä.^[4][5]

Raskausmyrkytys vaikuttaa maailmanlaajuisesti 2–8 %:iin raskauksista.^[5] Korkeaan verenpaineeseen liittyvät raskaushäiriöt, joihin raskausmyrkytyskin kuuluu, ovat yksi yleisimmistä äitiyskuolemien syistä.^[10] Vuonna 2013 ne aiheuttivat maailmassa 29 000 kuolemaa, kun vastaava luku oli 37 000 vuonna 1990.^[11] Raskausmyrkytys ilmenee yleensä viikon 32 jälkeen. Jos se ilmenee aikaisemmin, hoitotulokset ovat usein huonommat.^[10] Raskausmyrkytystä poteneilla naisilla on korkeampi riski saada sydäntauti ja aivoverenkiertohäiriöitä myöhemmin elämässään.^[7] Sana eklampsia on alun perin kreikkaa ja tarkoittaa ”salamaa”.^[12] Raskausmyrkytyksen ensimmäinen kuvauksen laati Hippokrates 400-luvulla eaa.^[12]

1. ↑ Tiitinen, Aila: Raskauden aikainen verenpaineen nousu 24.10.2015. Duodecim- terveyskirjasto.
2. ↑ Eiland, Elosha: Preeclampsia 2012. Journal of Pregnancy, 2012, 2012. vsk, s. 1–7. doi:10.1155/2012/586578 ISSN 2090-2727
3. ↑ ^{a b c d e f} Al-Jameil, N; Aziz Khan, F; Fareed Khan, M; Tabassum, H: A brief overview of preeclampsia. Journal of clinical medicine research, February 2014, 6. vsk, nro 1, s. 1–7. PubMed:24400024
4. ↑ ^{a b c d e f g} Hypertension in pregnancy. Report of the American College of Obstetricians and Gynecologists' Task Force on Hypertension in Pregnancy. Obstetrics and Gynecology, November 2013, 122. vsk, nro 5, s. 1122–31. PubMed:24150027 PubMed Central:1126958 doi:10.1097/01.AOG.0000437382.03963.88 Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 6.1.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
5. ↑ ^{a b c d e f g} WHO recommendations for prevention and treatment of pre-eclampsia and eclampsia. Määritä julkaisija! ISBN 978-92-4-154833-5 Teoksen verkkoversio.
6. ↑ Lambert, G; Brichant, JF; Hartstein, G; Bonhomme, V; Dewandre, PY: Preeclampsia: an update. Acta anaesthesiologica Belgica, 2014, 65. vsk, nro 4, s. 137–49. PubMed:25622379
7. ↑ ^{a b} Steegers, Eric AP: Pre-eclampsia. The Lancet, August 2010, 376. vsk, nro 9741, s. 631–644. PubMed:20598363 doi:10.1016/S0140-6736(10)60279-6
8. ↑ Henderson, JT; Whitlock, EP; O'Connor, E; Senger, CA; Thompson, JH; Rowland, MG: Low-dose aspirin for prevention of morbidity and mortality from preeclampsia: a systematic evidence review for the U.S. Preventive Services Task Force. Annals of internal medicine, May 20, 2014, 160. vsk, nro 10, s. 695–703. PubMed:24711050 doi:10.7326/M13-2844
9. ↑ Paivi. M. Lehtinen: HY: Rahoitusta raskausmyrkytystutkimukseen - pre-eklampsiaa tutkitaan kotimaassa ja kansainvälisesti H.Y. lehdistötiedotteet. 20.4.2012. Arkistoitu 27.12.2015. Viitattu 14.1. 2016.
10. ↑ ^{a b c} Arulkumaran, N.: Severe pre-eclampsia and hypertensive crises. Best Practice & Research Clinical Obstetrics & Gynaecology, December 2013, 27. vsk, nro 6, s. 877–884. doi:10.1016/j.bpobgyn.2013.07.003
11. ↑ GBD 2013 Mortality and Causes of Death, Collaborators: Global, regional, and national age-sex specific all-cause and cause-specific mortality for 240 causes of death, 1990-2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet, 17 December 2014. PubMed:25530442 doi:10.1016/S0140-6736(14)61682-2
12. ↑ ^{a b} Advanced Therapy in Hypertension and Vascular Disease, s. 407–408. PMPH-USA, 2006. ISBN 9781550093186 Teoksen verkkoversio.