Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Reinhard Heydrich | |
---|---|
Heydrich vuonna 1940 |
|
Böömin ja Määrin protektoraatin vt. protektori | |
Presidentti | Emil Hácha |
Edeltäjä | Konstantin von Neurath (protektorina 24.8 1942 asti) |
Seuraaja | Kurt Daluege (vt.) |
Valtakunnan pääturvallisuusviraston päällikkö | |
Seuraaja | Heinrich Himmler (vt.) |
Interpolin johtaja | |
Edeltäjä | Otto Steinhäusl |
Seuraaja | Arthur Nebe |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 7. maaliskuuta 1904 Halle, Saksan keisarikunta |
Kuollut | 4. kesäkuuta 1942 (38 vuotta) Praha, Böömin ja Määrin protektoraatti |
Ammatti | virkamies |
Arvonimi | Obergruppenführer |
Puoliso | Lina von Osten |
Tiedot | |
Puolue | Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue |
Nimikirjoitus |
|
Sotilaspalvelus | |
Palvelusmaa(t) |
Weimarin tasavalta Saksa |
Sotilasarvo | SS-Obergruppenführer und General der Polizei |
Reinhard Tristan Eugen Heydrich (7. maaliskuuta 1904 – 4. kesäkuuta 1942) oli saksalainen SS-kenraali (SS-Obergruppenführer und General der Polizei), natsi-Saksan valtakunnan pääturvallisuusviraston (RSHA) ensimmäinen päällikkö ja Böömin ja Määrin protektoraatin virkaatekevä protektori. Häntä kutsuttiin muun muassa ”Prahan teurastajaksi”.
Heydrich varttui musikaalisessa katolisessa perheessä. Urheilullinen oikeistomielinen 15-vuotias nuorukainen liittyi kenraalimajuri Georg Maerckerin Freikorps-osastoon vuonna 1919. Heydrich värväytyi Saksan laivastoon vuonna 1922. Aliluutnantiksi hänet ylennettiin vuonna 1926, jonka jälkeen hän palveli viestiupseerina taistelulaiva SMS Schleswig-Holsteinilla. Hänet erotettiin laivastosta vuonna 1931 ”upseerille ja herrasmiehelle sopimattoman menettelyn takia”. Heydrich oli nimittäin purkanut aiemman kihlauksensa pian sen jälkeen, kun oli tavannut tulevan vaimonsa Lina von Ostenin.
Vuonna 1931 Heinrich Himmler valitsi Heydrichin uuteen SS:n vastavakoiluyksikköön ja värväsi tämän samalla kansallissosialistiseen puolueeseen. Heydrich sai nopeasti pelottavan maineen puolueen sisällä. Heinäkuussa 1932 hänen yksikkönsä otti nimen Sicherheitsdienst (SD, ”Turvallisuuspalvelu”). Vuonna 1934 hänet nimitettiin Preussin Gestapon johtoon. Heydrichista ja Himmleristä tuli pian läheisiä kumppaneita, ja he hyötyivät toisistaan poliittisesti. Myöhemmin Heydrich nimettiin keskusturvallisuusvirasto RSHA:n ensimmäiseksi päälliköksi. RSHA:n alaisuudessa olivat SD, Gestapo, rikospoliisi ja Einsatzgruppen.
Heydrichista tuli natsi-Saksan likaisen työn suunnittelun ja toteutuksen avainhahmoja. Hän ylläpiti arkistoja natsien vastustajista ja oli mukana suunnittelemassa Puolan valehyökkäystä, jota käytettiin tekosyynä Saksan hyökkäykselle Puolaan 1. syyskuuta 1939. Hän oli 20. tammikuuta 1942 järjestetyn Wannseen konferenssin puheenjohtaja. Tilaisuudessa keskusteltiin ja päätettiin ”juutalaiskysymyksen lopullisesta ratkaisusta” (Endlösung der Judenfrage).
Syyskuussa 1941 Heydrich nimettiin Konstantin von Neurathin tilalle käskynhaltijaksi Böömin ja Määrin protektoraattiin (nykyinen Tšekki ilman Sudeettialueita, jotka oli liitetty Saksaan 1938 Münchenin sopimuksella).