Riippakeltasalava | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Malpighiales |
Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
Suku: | Pajut Salix |
Laji: | Riippasalava × pendulina |
Lajike: | 'Vitellina Tristis' |
Riippakeltasalava[1] (Salix 'Vitellina Tristis') on riippasalavan (Salix × pendulina) keltaoksainen lajike. Se on jalostettu Sveitsissä ennen vuotta 1815, ja se on alun perin keltasalavan (Salix × fragilis f. vitellina) ja itkusalavan (Salix babylonica) risteymä. Riippakeltasalavan suurin suosio on nykyään Keski- ja Itä-Euroopassa. Länsi-Euroopassa sen on pitkälti korvannut toinen keltaoksainen riippasalava, siroriippasalava (Salix 'Chrysocoma'). Siroriippasalavasta käytetään usein virheellisesti riippakeltasalavan lajikenimeä. Riippakeltasalavan oksat ovat lyhyemmät ja vähemmän riippuvat kuin siroriippasalavalla.[2]
Riippakeltasalava on koristepuu, joka Suomessa kasvaa vyöhykealueilla I–II. Itämeren eteläpuolella riippakeltasalava kasvaa jopa 20 metriä korkeaksi, Suomessa jo 10 metrin korkeus on harvinainen.lähde?
Riippakeltasalava vaatii paljon tilaa ja sopii hyvin yksittäispuuksi veden äärelle. Sen riippuvat oksat muodostavat puulle tyypillisen koristeellisen ulkonäön. Riippakeltasalava sopii hyvin puistoihin ja puistomaisille jokien vierustoille. Euroopassa viljeltyjä taimia on saatavana myös joistakin suomalaisista taimitarhoista.lähde?