Ruoholahden metroasema

Ruoholahti
Gräsviken
Asema huhtikuussa 2022.
Helsingin metro
Perustiedot
Metrolinjat	M1 M2
Osoite	Itämerenkatu 14, 00180 Helsinki[1]
Paikkakunta	Helsinki
Vyöhyke	A
Avattu	16. elokuuta 1993
Käyttäjiä (ark.)	15 300 (2022)[2]
Etäisyydet
Kamppi	1,169 km
Lauttasaari	2,176 km
Vaihtoyhteydet
Raitiolinjat	8 8T
Linja-autot	HSL:n bussit 21, 21N, 26, 112N, 113N, 114N, 118N, 121, 121A, 125N, 134N, 146N, 147N, 164, 164K, 165N, 173N, 192, 192T, 192V sekä kaukoliikenne Länsiväylän suuntaan
Pysäköinti	140
Rakenne
Tyyppi	tunneliasema
Laituriraiteita	2
Liukuportaita	3
Hissejä	2
Aiheesta muualla
Aiheesta Wikimedia Commonsissa
Helsingin metro Km   Lyh. Liikennepaikat kääntöraide 0,0 KIL Kivenlahti (Stensvik) Metrovarikko (Metrodepån) 1,3 ESL Espoonlahti (Esboviken) 2,9 SOU Soukka (Sökö) 4,3 KAI Kaitaa (Kaitans) 5,5 FIN Finnoo (Finno) 7,1 MAK Matinkylä (Mattby) 9,0 NIK Niittykumpu (Ängskulla) 10,1 URP Urheilupuisto (Idrottsparken) kääntöraide 11,4 TAP Tapiola (Hagalund) 13,1 OTA Aalto-yliopisto (Aalto-universitetet) 14,5 KEN Keilaniemi (Kägeludden) Espoon ja Helsingin kunnanraja 16,8 KOS Koivusaari (Björkholmen) 18,4 LAS Lauttasaari (Drumsö) kääntöraide 20,6 RL Ruoholahti (Gräsviken) kääntöraide 21,8 KP Kamppi (Kampen) 22,3 RT Rautatientori (Järnvägstorget) 22,9 HY Helsingin yliopisto (Helsingfors universitet) 23,8 HT Hakaniemi (Hagnäs) 24,7 SN Sörnäinen (Sörnäs) 25,8 KA Kalasatama (Fiskehamnen) 27,6 KS Kulosaari (Brändö) Kipparlahden metrosilta 29,1 HN Herttoniemi (Hertonäs)  Oulunkylään koestusraide 30,5 ST Siilitie (Igelkottsvägen) Metrovarikko (Metrodepån) 32,5 IK Itäkeskus (Östra centrum) 33,6 PT Puotila (Botby gård) 34,4 MP Myllypuro (Kvarnbäcken) Kehä I:n alitus Vuosaaren metrosilta 35,5 RS Rastila (Rastböle) 35,8 KL Kontula (Gårdsbacka) 36,8 VS Vuosaari (Nordsjö) 37,1 MM Mellunmäki (Mellungsbacka) kääntöraide  Vuosaaren satamaan Merkkien selitykset
Infobox OK

Ruoholahden metroasema (ruots. Gräsvikens metrostation) on Helsingin metron maanalainen asema, joka palvelee pääasiassa Länsisataman kaupunginosaan kuuluvaa Ruoholahden osa-aluetta. Asema avattiin elokuussa 1993, ja se oli yli 24 vuoden ajan metrolinjan läntinen päätepiste, kunnes Länsimetro-jatkeen ensimmäinen osa avautui marraskuussa 2017.

Aseman ovat suunnitelleet arkkitehdit Jaakko Kontio ja Seppo Kilpiä. Laituritasanteen sinisävyinen kallionväritys poikkeaa useimmista muista maanalaisista asemista.^[1] Samanlainen väritys on myös Helsingin yliopiston metroasemalla. Ruiskubetonoituja kalliopintoja korostavat valot ja lasiset suojaseinät.^[3] Asemaa koristaa myös Juhana Blomstedtin keraamisista laatoista suunnittelema Ruoholahden tilateos, joka alkaa ylätasanteelta ja jatkuu aina laituritasolle.^[4][5]

Ruoholahden asemalla on yksi sisäänkäynti, joka sijaitsee Itämerenkadun ja Itämerenkujan kulmassa. 2020-luvulla on suunniteltu toista sisäänkäyntiä Länsilinkin tienoille Baanan eteläpäähän.^[6] Aseman kolmet liukuportaat ovat 67 metriä pitkät, ja ne olivat valmistuessaan Suomen pisimmät yhdessä Kampin aseman kanssa.^[7][8] Sittemmin Suomen pisimmät liukuportaat on rakennettu Finnoon metroasemalle.^[9] Metroasema ja liukuporraskuilu voidaan tarvittaessa sulkea teräsovilla ja muuttaa 3 500 ihmisen väestönsuojaksi.^[3]

Vuonna 2022 asema oli kantakaupungin vähiten käytetyin. Sitä käytti päivittäin noin 15 300 matkustajaa, joista 8 000 nousi kyytiin ja 7 300 poistui.^[2] Ruoholahden asema on 26 metrin syvyydessä,^[7][3] sen kerrosala on noin 10 400 m² ja tilavuus noin 52 000 m³.^[8] Siitä on 1,169 kilometriä matkaa itään Kamppiin ja 2,176 kilometriä länteen Lauttasaareen.^[10]

1. ↑ ^{a b} Ruoholahden metroasema Hel.fi. Arkistoitu 1.4.2016. Viitattu 16.7.2013.
2. ↑ ^{a b} Metron kävijämäärät asemittain vuonna 2022 Kaupunkiliikenne. Viitattu 12.4.2023.
3. ↑ ^{a b c} Liukkonen 2002, s. 190
4. ↑ Liukkonen 2002, s. 51
5. ↑ Helsingin kaupungin taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
6. ↑ Hietanen, Rauno: Ruoholahden metro saamassa toisen sisäänkäynnin Ruoholahden Sanomat. 22.2.2021. Viitattu 12.4.2023.
7. ↑ ^{a b} Pasanen, Esko: Ruoholahdessa on nyt metron läntinen pääteasema | Uuden rataosuuden rakentaminen tuli selvästi halvemmaksi kuin etukäteen oli arvioitu (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 16.8.1993. Viitattu 12.4.2023.
8. ↑ ^{a b} Suomen pisimmät portaat vievät metroon 1993 Ruoholahden asemalla (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 8.6.1991. Viitattu 12.4.2023.
9. ↑ Tanner, Matti: Suomen pisimmät liukuportaat vievät länsimetron syvimmälle asemalle – maan alla junat kulkevat jo Iltalehti. 5.9.2021. Viitattu 12.4.2023.
10. ↑ Perustietoja ja metroasemat Suomen Raitiotieseura. Viitattu 13.4.2023.