SARS-CoV-2-rokote

Lääkeaineryhmä: COVID-19-rokotteet
Suomessa yleisesti käytetty Comirnaty-rokote
Käyttötarkoitukset	Immunisaatio SARS-CoV-2:n aiheuttamaa COVID-19:ää vastaan
Antotavat	injektio
ATC-DDD	J07BX03
Mekanismi	?
Riippuvuus	?
Väärinkäyttö	?

SARS-CoV-2-rokotteella (puhekielessä koronarokote) tarkoitetaan rokotteita, joilla pyritään saavuttamaan immuniteettia koronaviruspandemian aiheuttanutta SARS-CoV-2-virusta vastaan sekä lieventämään viruksen aiheuttaman COVID-19-taudin oireita. Rokotteet estävät taudin vakavia vaikutuksia, ja lisäksi ne hidastavat myös taudin leviämistä.^[1][2] Rokotteiden kyky torjua infektio laskee merkittävästi ja nopeasti muutamien kuukausien kuluessa, mutta suoja vakavia sairastumisia vastaan säilyy pidempään.^{[3][4][5][6][7]} Vahvistusrokotukset kasvattavat rokotuksen antamaa suojaa merkittävästi.^[8]

Ensimmäinen valmis koronarokote annettiin joulukuun 8. päivä vuonna 2020^[9].

Maailman väestöstä noin 46 prosenttia oli saanut vähintään yhden annoksen koronavirusrokotetta 4.10.2021 mennessä, kun annoksia oli annettu kaikkiaan 6,3 miljardia. Rokotteiden jakautuminen maailman rikkaiden ja köyhien valtioiden välillä on huomattavan epätasainen, sillä vain 2,3 prosenttia köyhien valtioiden väestöstä oli saanut lokakuun alussa vähintään yhden koronavirusrokotteen.^[10]

Ensimmäisen vuoden aikana koronavirusrokotteet estivät 19,8 miljoonaa kuolemaa, mikä tarkoittaa maailmanlaajuisesti 63% vähenemää kuolleisuudessa^[9].

1. ↑ Tulos ylitti odotukset: Rokotus näyttää estävän myös taudin leviämisen verkkouutiset.fi. 19.1.2021. Viitattu 19.1.2021.
2. ↑ Venäjän rokotteen suojavaikutus arvioidaan vahvaksi verkkouutiset.fi. 2.2.2021. Viitattu 2.2.2021.
3. ↑ Public Health England: [https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/1018547/Technical_Briefing_23_21_09_16.pdf SARS-CoV-2 variants of concern and variants under investigation in England. Technical briefing 23.] (pdf) 17.9.2021. UK asset publishing service. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)
4. ↑ Arjun Puranik, Patrick J. Lenehan, Eli Silvert, Michiel J. M. Niesen, Juan Corchado-Garcia, John C. O’Horo: Comparison of two highly-effective mRNA vaccines for COVID-19 during periods of Alpha and Delta variant prevalence. medRxiv, 8.8.2021. doi:10.1101/2021.08.06.21261707v1.full Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
5. ↑ Uutta tietoa Pfizerin koronarokotteesta: Rokotettujen vasta-aineet laskevat jopa kahdessa kuukaudessa mtvuutiset.fi. 7.10.2021. Viitattu 7.10.2021.
6. ↑ Barbara A. Cohn, Piera M. Cirillo, Caitlin C. Murphy, Nickilou Y. Krigbaum, Arthur W. Wallace: Breakthrough SARS-CoV-2 infections in 620,000 U.S. Veterans, February 1, 2021 to August 13, 2021. medRxiv, 2021. doi:https://doi.org/10.1101/2021.10.13.21264966 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.10.2021. (englanniksi)
7. ↑ Kaksi tutkimusta vahvistaa: Pfizerin koronarokotteen teho heikkenee noin kahden kuukauden jälkeen – Suojaa kuitenkin vahvasti vakavalta tautimuodolta tekniikanmaailma.fi. 11.10.2021. Viitattu 4.11.2021.
8. ↑ Kolmas koronarokote parantaa suojaa koronatautia vastaan merkittävästi verrattuna kaksi rokotetta saaneisiin, kertoo laajin aiheesta tehty tutkimus tekniikanmaailma.fi. Viitattu 31.10.2021.
9. ↑ ^{a b} Oliver J Watson, Gregory Barnsley, Jaspreet Toor, Alexandra B Hogan, Peter Winskill, Azra C Ghani: Global impact of the first year of COVID-19 vaccination: a mathematical modelling study. The Lancet Infectious Diseases, 2022-09, 22. vsk, nro 9, s. 1293–1302. PubMed:35753318 doi:10.1016/s1473-3099(22)00320-6 ISSN 1473-3099 Artikkelin verkkoversio.
10. ↑ Hannah Ritchie, Edouard Mathieu, Lucas Rodés-Guirao, Cameron Appel, Charlie Giattino, Esteban Ortiz-Ospina: Coronavirus Pandemic (COVID-19). Our World in Data, 5.3.2020. Artikkelin verkkoversio.