Sahan tasavalta Саха Өрөспүүбүлүкэтэ1 Республика Саха (Якутия)2 |
|
---|---|
![]() Lippu |
![]() Vaakuna |
![]() Sahan tasavalta Venäjän federaation kartalla |
|
Koordinaatit: (Jakutsk) |
|
Valtio |
![]() |
Tasavalta | Sahan tasavalta |
Perustettu | ASNT 27. huhtikuuta 1922 |
SNT + suvereenisuusjul. | 27. syyskuuta 1990 |
Tasavalta | 1991 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Jakutsk (269 601 as.)[1] |
– suurin kaupunki | Jakutsk |
– tasavallan päämies | Aisen Nikolajev[2] |
– hallituksen puheenjohtaja | Kirill Bytškov |
Pinta-ala | 3 103 200 km² |
Väkiluku (2010) ([1]) | 958 528 |
– väestötiheys | 0,3 as./km² |
Kielet | jakuutti, venäjä, pohjoisessa paikoin alkuperäiskansojen kielet[3] |
BKT (2010) |
384 725,9 milj. RUB[4] (eli 1,03 % Venäjän BKT:stä) |
– asukasta kohti |
401 372 RUB, noin 9 833 EUR[5] (eli 153 % Venäjän keskiarvotasosta) |
Aikavyöhyke | UTC+9/+11 (MSK+6/+8)lähde? |
Symbolit | |
– lippu | Sahan tasavallan lippu |
– vaakuna | Sahan vaakuna |
– kansallislaulu | Sahan kansallishymni |
Lyhenteet | |
– rekisterikilven tunnus | 14 |
– ISO 3166 | RU-SA |
www.sakha.gov.ru | |
1 Jakuutinkielinen nimi – Saha Respublikata
2 Venäjänkielinen nimi – Respublika Saha (Jakutija) |
Saha eli Jakutia (jak. Саха Өрөспүүбүлүкэтэ, Saha Öröspyybylykete, ven. Республика Саха (Якутия), Respublika Saha (Jakutija)) on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Pohjois-Aasiassa Itä-Siperian keski- ja pohjoisosassa. Manneralueen lisäksi tasavaltaan kuuluvat Uuden-Siperian saaret Pohjoisella jäämerellä.
Sahan alue on historiansa aikana ollut jakuuttien hallitsema 1600-luvun alkupuolelle asti, jolloin Venäjä alkoi valloittaa aluetta. Neuvostoliitossa alueesta muodostettiin vuonna 1922 Jakuuttien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, josta Neuvostoliiton hajotessa syntyi nykyinen Sahan tasavalta. Merkittäviä tapahtumia ovat olleet jakuutteihin kohdistuneet poliittiset vainot, teollistuminen, venäläisen väestön muutto alueelle, suvereenisuus ja markkinatalouteen siirtyminen.
Pinta-alaltaan laajan ja harvaan asutun Sahan väestö on keskittynyt jokilaaksoihin, varsinkin maan keskiosaan. Alueen ilmasto on yksi maailman ankarimmista. Suurimmat etniset ryhmät ovat jakuutit (45,5 %) ja venäläiset (41,2 %). Virallisia kieliä ovat jakuutti ja venäjä. Sahalla on mittavat luonnonvarat, muun muassa timantteja, jalometalleja, kivihiiltä, öljyä ja kaasua. Saha on pinta-alaltaan maailman suurin itsehallintoalue ja se kuuluu Pohjoisen alueen neuvostoon. Läheiset suhteet Sahalla on eräisiin Keski-Aasian maihin, Japaniin sekä Venäjän federaation muista tasavalloista etenkin Tatarstaniin.
<ref>
-elementti; viitettä RuCensus2010vol1.11
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä roscongress
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä SahaPerustuslaki
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä BKT-RU-19982010
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä RUBtoEUR2010-12-31
ei löytynyt