Saksan keisarikunta

Saksan valtakunta Deutsches Reich
1871–1918
lippu vaakuna
Saksan keisarikunta vuonna 1914.
Valtiomuoto	parlamentaarinen, osittainen perustuslaillinen monarkia
Keisari	Vilhelm I (1871–1888) Fredrik III (1888) Vilhelm II (1888–1918)
Pääkaupunki	Berliini
	52°31′12″N, 13°24′36″E
Pinta-ala
– yhteensä	1913–1918: 2 658 161 km²
Väkiluku (1910)	64 925 993
Uskonnot	protestanttisuus (62,8 %) katolisuus (35,8 %) juutalaisuus (1,1 %)[1]
Historia
– Saksan yhdistyminen	18. tammikuuta 1871
– perustuslain hyväksyminen	16. huhtikuuta 1871
– ensimmäinen maailmansota	28. heinäkuuta 1914
– tasavallan julistaminen	9. marraskuuta 1918
– monarkian lakkauttaminen	28. marraskuuta 1918
Viralliset kielet	saksa
Kielet	Epäviralliset kielet: tanska, ranska, puola, tšekki, hollanti, sorbi, sleesia, alasaksa, baijeri, friisi, liettua
Valuutta	Saksan valtakunnanmarkka (Reichsmark)
Tunnuslause	Gott mit uns
Kansallislaulu	Heil dir im Siegerkranz
Edeltäjät	Pohjois-Saksan liitto Baijerin kuningaskunta Württembergin kuningaskunta Badenin suurherttuakunta Hessenin suurherttuakunta
Seuraajat	Weimarin tasavalta  Puolan toinen tasavalta Saarland  Danzigin vapaakaupunki  Liettua Tšekkoslovakian ensimmäinen tasavalta
Infobox OK

Saksan keisarikunta (saks. Deutsches Kaiserreich), virallisesti Saksan valtakunta (saks. Deutsches Reich) oli keisarikunta vuosina 1871–1918. Se syntyi tammikuussa 1871 Etelä-Saksan valtioiden yhtyessä Pohjois-Saksan liittoon^[2], ja sen kausi ulottuu ensimmäisen maailmansodan jälkeen tapahtuneeseen keisarivallan lakkauttamiseen marraskuussa 1918. Käsite Toinen valtakunta (saks. Das zweite Reich) tarkoittaa tätä keisarikuntaa.^[3] Keisarikuntaa seurasi Weimarin tasavalta, jonka virallinen nimi oli myös Saksan valtakunta. Valtionpäämiehenä toimi Preussin kuningaskunnan kuningas, joka oli samalla Saksan keisari. Preussin kuningas oli mahtavin liittoprinssi, ja kun Preussi oli joutunut sotaan Itävaltaa vastaan, haluttiin Pohjois-Saksan liiton piirissä osoittaa, että sen johtovaltion päämies voisi olla myös Itävallan johtaja, minkä vuoksi 1871, kun pohjois- ja keskisaksalaiset valtiot yhdistyivät, otettiin liittovaltion päämiehen arvonimeksi Saksan keisari, vaikka muodostuneen Saksan valtakunnan virallisessa nimessä ei ollutkaan sanaa keisarikunta. Historiantutkimuksessa on kuitenkin yhdytty alkujaan suursaksalaiseen näkemykseen ja ryhdytty käyttämään tämän mukaisesti Saksan valtakunnasta nimitystä Saksan keisarikunta.

1. ↑ Whitaker's Almanak, 1897, by Joseph Whitaker; p. 548
2. ↑ ”Saksa”, Tietosanakirja, 8. osa (Ribot-Stambul), s. 561. Tietosanakirja Oy, 1916. Teoksen verkkoversio.
3. ↑ Why Was Nazi Germany Called the Third Reich? Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 6.8.2023. (englanniksi)