Sapoteekit (zapoteekit, zapotekit) on keskiamerikkalainen intiaaniheimo, joka elää Meksikon eteläosissa Oaxacan alueella. Sapoteekkien kulttuuri vaihtelee asuinalueen mukaan. Eri alueiden sapoteekit puhuvat sukulaiskieliä, mutta kaikki eivät ymmärrä toistensa kieliä.[1] Vuonna 2009 SIL:n Ethnologuen mukaan sapoteekkikielien puhujia oli noin 480 000.[2]
Sapoteekit asuivat Oaxacan alueella. Sapoteekkien tunnetuin keskus oli vuoren huipulla sijaitseva Monte Albán, josta on löydetty aiemmin tanssijoiksi kutsuttuja korkokuvia, joiden nykyisin arvellaan esittävän kuolleita sotilaita tai kidutettuja sotavankeja.[3] Tanssija-korkokuvien yhteydessä on hieroglyfityyppistä kirjoitusta vuosilta 400–200 eaa.[4]
Sapoteekit palvoivat useita jumalia, joista tärkeimmän, sateen jumala Cosijon, symboleita olivat jaguaari ja käärme. He kunnioittivat myös esi-isiään. Uskonnollisiin menoihin kuuluivat myös ihmisuhrit.[5]
Sapoteekit taistelivat aluksi misteekkejä vastaan alueiden hallinnasta. Myöhemmin molemmat kansat joutuivat taistelemaan asteekkeja vastaan. Sapoteekit onnistuivat säilyttämään asteekkien valtakaudellakin rajoitetun itsehallinnon.[5]