Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors.
Please consider supporting us by disabling your ad blocker.
Seleeni
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Seleeni | ||||
| Tunnus | Se | ||||
| Järjestysluku | 34 | ||||
| Luokka | epämetalli puolimetalli | ||||
| Lohko | p | ||||
| Ryhmä | 16, happiryhmä | ||||
| Jakso | 4 | ||||
| Tiheys | (25 °C) (heksagonaalinen harmaa muoto) 4,819 · 103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 2,0 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | harmaan metallinhohtoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1817, Jöns Jacob Berzelius | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 78,971(8)[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 115 (103) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 116 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 190 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Ar] 3d10 4s2 4p4 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 6 | ||||
| Hapetusluvut | -II, II, IV, VI | ||||
| Kiderakenne | heksagonaalinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 494 K (221 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 958 K (685 °C) | ||||
| Moolitilavuus | (25 °C) 16,42 · 10−3 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 95,48 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | (harmaa muoto) 6,69 kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | 100 Pa 617 K:ssa | ||||
| Äänen nopeus | 3 350 m/s ohuessa sauvassa, 293 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 2,55 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,321 kJ/(kg K) | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) (amorfisena) 0,519 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7782-49-2 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Seleeni (lat. selenium) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Se, järjestysluku 34 ja CAS-numero 7782-49-2.
Seleenin löysi 1817 ruotsalainen Jöns Jacob Berzelius. Nimi on peräisin kreikan sanasta selene, joka tarkoittaa kuuta. Luonnossa seleeniä on etupäässä sulfidimalmeissa kuten rikki- ja kuparikiisussa (rautadisulfidi ja rautakuparisulfidi).[2]
Seleeni on myös kivennäisaine, ja ihminen tarvitsee sitä katalyytiksi entsyymi- ja hormonisäätelyyn.
- ↑ Meija, Juris et al.: Atomic Weights of the Elements 2013 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2016, 88. vsk, nro 3. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 12.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Johanna Mannila: Seleeni, hivenaine ja myrkky Helsingin Sanomat 5.12.2006. Arkistoitu 10.2.2010. Viitattu 8.7.2010.
Previous Page Next Page
