Semstvo (myös maasäädyt,[1] ven. зе́мство, zemstvo) oli alueellinen itsehallintojärjestelmä Venäjällä vuosina 1864–1918.[2] Semstvon synty liittyy Aleksanteri II:n maareformiin, jonka yhteydessä maaorjuus lakkautettiin vuonna 1861. Semstvolaitoksen tehtävänä oli huolehtia alueiden taloudellisista kysymyksistä kuten teiden, koulujen ja sairaaloiden ylläpidosta. Käytännössä aateli piti hallinnollista valta-asemaa. Semstvot eivät olleet käytössä rajamaakunnissa eivätkä myöskään Suomessa. Semstvojen edustajakokouksella 1900-luvun taitteessa oli myös liberaaleja poliittisia tavoitteita. Lokakuun vallankumouksen jälkeen neuvostohallitus lakkautti semstvolaitoksen.