Solidus oli kultainen kolikkoraha, jota käytettiin myöhäisantiikissa ja varhaiskeskiajalla. Soliduksen loi vuonna 301 Diocletianus aikaisemmin käytetyn aureuksen tilalle. Konstantinus vakiinnutti rahan vuonna 309 siirtymällä lyömään 72 kolikkoa naulasta kultaa. Yhden kolikon paino oli siis 1/72 naulaa eli libraa (4,54 grammaa).[1] Solidusta käytettiin vuosisatoja Länsi-Rooman tuhonkin jälkeen Euroopassa. Bysantissa sitä lyötiin vielä 1000-luvulla.
Usein soliduksiin lyötiin kulloisenkin hallitsijan leima. Kolikon arvo saattoi olla enemmän kuin alhaisessa asemassa olevan työläisen koko vuosipalkka.
Anglosaksisten kielten soldier-sana on keskiajalla kehittynyt soliduksesta (välivaiheena muoto soudeour)[2].