Solresol (tai Langue Musicale Universelle) on keinotekoinen kieli, jonka kehitti ranskalainen Jean François Sudre (1787–1862) vuodesta 1817 alkaen. Kieli perustuu säveltapailuun, ja sitä voidaan siksi ilmaista yhtä hyvin soittamalla tai viheltämällä kuin puhumalla sekä kirjoittaa myös nuottikirjoituksena.
Solresolin sanat koostuvat nuottien merkitsemiseen käytetyistä symboleista: do, re, mi, fa, sol (so), la, ti (si). Erityisten kirjainmerkkien ja nuottikirjoituksen lisäksi solresolin merkit voidaan koodata myös numeroiksi (do = 1, re = 2 ...), väreiksi tai sormiviittomiksi. Näkövammaisille erityisen hyödyllistä on, että kieltä voidaan puhua keskustelukumppanin kättä painelemalla. Merkit voidaan välittää myös kaukotehoisemmin esimerkiksi liputtamalla tai ampumalla. Periaatteessa kieltä voidaan puhua minkä tahansa seitsemän symbolin tai merkin avulla.