Sudanin tasavalta جمهورية السودان (arabiaksi) (Jumhūriyyat as-Sūdān) Republic of Sudan (englanniksi) |
|
---|---|
|
|
Valtiomuoto | Sotilasdiktatuurin alainen liittotasavalta |
Presidentti | Presidenttineuvoston puheenjohtaja Abdel Fattah al-Burhan |
Pääkaupunki |
Khartum |
Muita kaupunkeja | Omdurman |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 1 881 000 km² [1] (sijalla 15) |
– josta sisävesiä | 5 % |
Väkiluku (2021) | 46 751 000 [2] (sijalla 31) |
– väestötiheys | 25 |
– väestönkasvu | 2,55 % [2] (2021) |
Viralliset kielet | arabia, englanti |
Lukutaito | 75,9 % |
Valuutta | Sudanin punta (SDG) |
BKT (2018) | |
– yhteensä | 181,61 mrd. USD [2] (sijalla 71) |
– per asukas | 4 300 USD |
HDI (2019) | 0,510 [3] (sijalla 170) |
Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |
– maatalous | 27,4 % [4] |
– teollisuus | 33,6 % [4] |
– palvelut | 39 % [4] |
Aikavyöhyke | UTC+2 (31.10.2017 klo 24:00 saakka UTC+3) |
– kesäaika | ei käytössä (vuoden 1985 jälkeen) |
Itsenäisyys – Egyptistä ja Britanniasta |
1. tammikuuta 1956 |
Lyhenne | SD |
– ajoneuvot: | SUD |
– lentokoneet: | ST |
Kansainvälinen suuntanumero |
+249 |
Tunnuslause | Al-Nasr Lana (Voitto on meidän) |
Kansallislaulu | ”Nahnu jund Allah jund al-watan” |
Sudanin tasavalta eli Sudan (arab. جمهورية السودان, Jumhūriyyat as-Sūdān) on valtio Keski- ja Pohjois-Afrikassa, Sahelin alueella. Sen pinta-ala on 1,88 miljoonaa neliökilometriä, ja se on siten Afrikan kolmanneksi suurin valtio Algerian ja Kongon demokraattisen tasavallan jälkeen. Ennen Etelä-Sudanin itsenäistymistä Sudan oli pinta-alaltaan Afrikan suurin valtio. Sudanin pohjoisosassa sijaitsevassa toimeenpanovaltaisessa pääkaupungissa[huom 1] Khartumissa asuu noin 2,5 miljoonaa ihmistä (metropolialueella noin 5,3 miljoonaa). Osa lainsäädäntöelimistä toimii Omdurmanissa. Koko maassa asuu lähes 35 miljoonaa ihmistä, joista 96,7 prosenttia on muslimeita. Sudanin rajanaapureita ovat pohjoisessa Egypti, idässä Eritrea sekä Etiopia, etelässä Etelä-Sudan, lounaassa Keski-Afrikan tasavalta, lännessä Tšad ja luoteessa Libya.
Sudan itsenäistyi vuonna 1956. Maa oli siitä lähtien käytännössä koko ajan sisällissodassa 2000-luvulle asti. Ensimmäinen sisällissota alkoi jo ennen itsenäistymistä (1955) ja jatkui vuoteen 1972 asti. Toinen sisällissota alkoi pohjoisen arabien ja etelän ei-arabialaisen väestön välillä vuonna 1983 etelän arabilaistamis- ja islamilaistamisohjelmia vastaan. Etelän suurilla öljyvaroilla oli myös vaikutusta sodan syttymiseen. Noin 1,5 miljoonaa henkeä vaatinut sisällissota päättyi vuonna 2005 solmittuun rauhansopimukseen, ja Etelä-Sudan itsenäistyi heinäkuussa 2011.
Uusi kriisi oli jo alkanut vuonna 2003 lännessä Darfurin alueella, mikä on kiristänyt Sudanin ja Tšadin välejä. YK on luokitellut Darfurin kriisin maailman pahimmaksi humanitaariseksi ongelmaksi.[5] Maan itäosa on jäänyt muiden konfliktien vuoksi huomiotta, minkä vuoksi sielläkin on syntynyt kapinallisliike hallitusta vastaan. The Fund for Peace -järjestön epäonnistuneiden valtioiden luettelossa Sudan sijaitsi vuonna 2009 kolmantena oltuaan vuonna 2008 toisena ja vuonna 2007 listan ensimmäisenä.[6]
Kenraali Omar al-Bashir nousi valtaan sotilasvallankaappauksella vuonna 1989. Hän johti Sudania 30 vuotta, kunnes vuonna 2019 sotilasvallankaappaus syöksi hänet vallasta. Omar al-Bashirin hallinto oli kovaotteinen ja diktatorinen, ja häntä on syytetty kansanmurhasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista.[7]
Sudanin sotilashallinto on taistellut huhtikuusta 2023 alkaen RSF-nimistä puolisotilaallista ryhmittymää vastaan. Valtakamppailu jatkuu yhä.[8]
Suuri osa Sudanista on kuivaa Saharan aavikkoa sekä malariatartunnoista ja nopeasta aavikoitumisesta tunnettua Sahelin aluetta. Maan läpi kulkee maailman toiseksi pisin joki Niili[9], joka alkaa Keski-Afrikasta Valkoisen-Niilin nimisenä ja johon Khartumissa yhtyy Etiopiasta alkava Sininen-Niili.
Viittausvirhe: <ref>
-elementit löytyivät ryhmälle nimeltä ”huom”, mutta vastaavaa <references group="huom"/>
-elementtiä ei löytynyt