Sukhothain kuningaskunta |
|
---|---|
1238–1583 |
|
Valtiomuoto | kuningaskunta |
Valtionpäämies | dhammaraja tai thammárâat (”dharma-kuningas”) |
Pääkaupunki | Sukhothai (1238-1419), Phitsanulok (1419-1583) |
Uskonnot | buddhalaisuus |
Historia | |
– Perustaminen | 1238 |
– Ayutthayan vasallivaltio | 1376 |
– Liittäminen Ayuttayaan | 1583 |
Kielet | thain kieli |
Seuraaja(t) | Ayutthayan kuningaskunta |
Sukhothain kuningaskunta (thaiksi ราชอาณาจักรสุโขทัย) oli hindulais-buddhalainen kuningaskunta Keski- ja Pohjois-Thaimaassa 1238-1583. Sukhothain kukoistuskausi päättyi 1376, jolloin siitä tuli Ayutthayan kuningaskunnan vasallivaltio. Laajimmillaan Sukhothain vaikutuspiiri ulottui pohjoisessa nykyiseen Laosiin, lännessä Myanmarin Bagoon asti ja etelässä Nakhon Si Thammaratiin asti.[1][2]
Sukhothaita pidetään thai-kansan ensimmäisenä varsinaisena kuningaskuntana. Sen merkittävimpiin saavutuksiin kuulunee thai-aakkosten kehittäminen 1200-luvun lopulla.[1] Sukhothain kukoistuskauden voidaan myös katsoa luoneen perustan thaitten kansallistunteelle.[2]