Sunna

Islam

• Jumala
• Jumalan ykseys
• Muhammed
• profeetat

Islamin viisi peruspilaria

• uskontunnustus
• rukous
• paasto
• almuvero
• pyhiinvaellus

Koraani

• Aleksanteri Suuri Koraanissa
• Koraanin historiallis-kriittinen tutkimus
• Koraanin käännökset
• Luettelo Koraanin suurista
• Muhammed Koraanissa
• Polta Koraani -päivä
• Raamattu ja Koraani
• Sanaan käsikirjoitukset
• Suura
• Väkivalta Koraanissa

Kirjoitukset

• Koraani
• sunna
• hadith
• fiqh
• šaria
  • Luettelo šarialain käytöstä maantieteellisesti
• kalam
• sira
• Luettelo profeetta Muhammedin elämäkerroista

Islamin suuntaukset

• sunnalaisuus
• šiialaisuus
• Ibadilaisuus
• suufilaisuus
• Ahmadiyya

Kulttuuri ja yhteiskunta

• islamilainen arkkitehtuuri
• islamilainen filosofia
• islamilainen kalenteri
• islamilainen taide
• islamilainen tiede
• islamilaiset pyhäpäivät
• islam ja naiset
• islam ja politiikka
• islamin suhtautuminen muihin uskontoihin
• jihad
• moskeija
• luettelo muslimienemmistöisistä valtioista

Muuta aiheeseen littyvää

• Allah
• islamin historia
• islamin kritiikki
• islamofobia
• Historiallis-kriittinen islamin tutkimus
• islam Suomessa
• Šarian historia

Sunna (arab. سنة‎ ’tapa’; monikko سنن, sunan) on islamissa profeetta Muhammedin elämäntapa^[1], joka välittyy perimätiedon eli hadith-kirjoitusten kautta. Islamin pääsuuntauksessa sunnalaisuudessa sunna tarkoittaa profeetan sanomisia ja määräyksiä.^[1] Sunnalaisuuden mukaan ne ovat jumalallista johdatusta, joita muslimit ovat velvollisia seuraamaan. Islamin toisessa pääsuuntauksessa šiialaisuudessa sunna tarkoittaa myös profeetta Muhammadia seuranneiden kahdentoista imaamin sanomisia ja määräyksiä.^lähde?

Sunna on Koraanin ohella toinen ja todellisuudessa tärkein islamilaisen lain lähde, sillä Koraani sisältää vain vähän lakimääräyksiä. Idea profeetan esikuvasta lakien lähteenä tulee islamiin juutalaisuudesta. Mooses oli saanut Jumalalta pyhän kirjan eli Tooran, jonka määräyksiä kansan tuli noudattaa. Kun kaikkea ei löytynyt sieltä, piti seurata myös Mooseksen esikuvaa, sunnaa. Sunnan sisällöstä kertoi halakha-laki (hepr. 'polku'), joka vastaa islamilaista šariaa (arab. 'polku').^[2]

Ei tiedetä varmasti, milloin Muhammedin sunna muuttui islamilaisen lain lähteeksi. Profeetan sunna mainitaan toisena oikeuslähteenä Jumalan sanan ohella Medinan pyhäkön piirtokirjoituksessa vuonna 752. ^[3] Vielä tuolloin sunna saattoi silti viitata vielä Mooseksen lakiin. Al-Shafi liitti 800-luvulla sunnan eli Jumalan tahdon mukaisen elämän profeetta Muhammedin elämäntapaan.^[4][5] Al-Shafista tuli hänen nimeään kantavan lakikoulukunnan perustaja.^[6]

1. ↑ ^{a b} Marjatta Kyyhkynen: Ajankohtainen Islam, s. 151. Helsinki: Kirjapaja, 1992. ISBN 951-625-103-X
2. ↑ Popp 2010, s. 17–124
3. ↑ Nevo, Y. E. & Koren, J: Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state, s. 352–353. Prometheus., 2003.
4. ↑ Joseph Schacht: The Origins of Muhammadan Jurisprudence, s. 4. Clarendon, 1950. (englanniksi)
5. ↑ Herbert Berg: The Development of Exegesis in Early Islam, s. 12. Routledge, 2000. (englanniksi)
6. ↑ Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller, s. 1095–1096 (x324). amana publications, 2017.