Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors.
Please consider supporting us by disabling your ad blocker.
Suomalainen viittomakieli
| suomalainen viittomakieli | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Alue | Suomi |
| Puhujia | arvio 4 000–5 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kielenhuolto | suomalaisen viittomakielen lautakunta |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | viittomakielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | sgn-FI |
| ISO 639-3 | fse |
Suomalainen viittomakieli (usein pelkkä viittomakieli) on Suomessa yleisimmin käytetty viittomakieli. Äidinkielenään suomalaista viittomakieltä käyttäviä kuuroja on arviolta 4 000–5 000. Viittomakieltä käyttäviä kuulevia, kuten huonokuuloisia, kuurojen parissa työskenteleviä, viittomakielen tulkkeja, viittomakielisten omaisia, ystäviä, työtovereita ja kielen harrastajia on arviolta 6 000–9 000.[1] Myös kuurojen vanhempien kuulevien lasten eli CODA-lasten äidinkieli on usein viittomakieli. Muiden viittomakielten tavoin suomalainen viittomakieli on luonnollinen kieli, jolla on oma rakenne ja kielioppi, jotka eroavat ympäristön puhutusta kielestä eli suomesta. Suomalaisessa viittomakielessä on myös murteita ja slangisanoja.[2][3] Viittomakielen on voinut ilmoittaa äidinkielekseen Suomessa vuodesta 2008 alkaen, ja vuoden 2012 lopulla niin oli tehnyt vain harva, yhteensä 223 henkeä.[4]
- ↑ Suomen viittomakielet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 13.6.2020.
- ↑ Viittomakielet ja viittomakieliset Kuurojen Liitto. Arkistoitu 29.6.2008. Viitattu 6.9.2008.
- ↑ Musiikkia viittomakielellä www.yle.fi. Viitattu 13.6.2020.
- ↑ Harva on ilmoittanut äidinkielekseen viittomakielen Yle Uutiset. 23.11.2012. Viitattu 3.11.2021.
Previous Page Next Page
