Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors.
Please consider supporting us by disabling your ad blocker.
Suomen laki
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: korjattava yleisesittelyä, lisättävä kunnon määrittely, ehkä luotava "Luettelo Suomen laeista" |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Osa artikkelisarjaa |
| Suomen politiikka |
|---|
 |
Suomen laki tarkoittaa Suomessa voimassa olevaa lakia. Suomen perustuslain mukaan lainsäädäntävalta Suomessa kuuluu eduskunnalle. Myös valtioneuvosto voi tietyin edellytyksin antaa asetuksia, mutta asetus tai muu alemmanasteinen säädös ei saa sisältää lain kanssa ristiriidassa olevia säännöksiä. Esimerkiksi ”Oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla” (perustuslain 127 §) tarkoittaa, että tästä oikeudesta ei voi säätää lakia alemmantasoisella säädöksellä (asetuksella, sotilaskäskyllä tms.). Säännös toistuu perustuslain 80 §:n 1 mom:ssa seuraavasti: "Tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto."
Eduskunnan lainsäädäntöä koskevat päätökset ovat yleensä muutoksia johonkin lainsäädännön osaan. Nämä on otsikoitu ”Laki X-lain muuttamisesta”. Yleensä sanalla ”laki” viitataan kuitenkin tietyllä hetkellä voimassa olevaan lakiin.
Suomessa yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus ja hallinnollisia tuomioistuimia hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Lisäksi on muutamia erityistuomioistuimia, kuten työtuomioistuin ja markkinaoikeus.
Vanhin Suomessa yhä joiltakin osin voimassa oleva laki on Ruotsin vallan aikainen vuoden 1734 laki, johon alkujaan pyrittiin kokoamaan kaikki siviili-, rikos- ja prosessioikeudelliset säännökset. Suurin osa sen säännöksistä on kuitenkin myöhemmin korvattu uusilla laeilla, ja alkuperäisessä muodossaan siitä ovat enää voimassa vain jotkin käytännössä vähämerkityksisiksi jääneet kohdat.
Eräs vuodelta 1734 periytyvä, edelleen voimassa oleva laki määrää sakon uhalla, että jokaisen talon pihalla on oltava kahdensadan kasvin suuruinen humalisto[1]. Todellisuudessa sakkoa ei kuitenkaan määrätä, vaikka pihalla ei kasvaisikaan humalaa[2]. Tämä on esimerkki ns. desuetudo-tapauksesta, jossa lakia ei sovelleta, vaikka se onkin muodollisesti voimassa[3]. Joissakin lakikirjoissa tällaiset lait on merkitty hakasuluilla[4].
- ↑ https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000#L7
- ↑ Elina Karjalainen: Rikotko lakia? Suomessa on yhä voimassa hämmentävän vanha laki Ilta-Sanomat. 12.7.2024. Viitattu 12.7.2024.
- ↑ Antti Honkamaa: Suomessa on voimassa hyvin outoja lakeja: Jos talossasi ei ole humalistoa, saat nimismieheltä sakot syyskäräjillä Talouselämä. 20.3.2019. Viitattu 12.7.2024.
- ↑ Suomessa on käsittääkseni edelleen vuomassa Ruotsin vallan aikainen rakennuskaari (1734/2, 7. luku), jossa velvoitetaan sakon uhalla kasvattamaan humalaa… Kysy kirjastonhoitajalta. 9.9.2022. Viitattu 12.7.2024.
Previous Page Next Page
