Syntiinlankeemus

Syntiinlankeemus on kristinuskoon ja muutamiin muihin uskontoihin kuuluva oppi, jonka mukaan ihmiskunta on alkujaan luotu synnittömään tilaan Jumalan läheisyyteen, mutta josta ihminen on langennut nykyiseen tilaansa rikkomalla Jumalan tahtoa vastaan. Raamatussa syntiinlankeemustarina kuvataan erityisesti Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Kertomuksessa Aatami ja Eeva syövät Jumalan kiellosta huolimatta kiellettyä hedelmää hyvän ja pahan tiedon puusta. Tämän seurauksena Jumala karkottaa ihmiset paratiisista ja kiroaa ihmiskuntaa useilla eri tavoilla.^[1]

Suuri osa kristinuskon haaroista tulkitsee tarinaa siten, että syntiinlankeemus tuottaa koko ihmiskuntaa koskettavan perisynnin.^[1] Perisynti tarkoittaa etenkin kirkkoisä Augustinuksen kehittämää oppia, jonka mukaan syntiinlankeemuksessa tapahtuneen rikkomuksen tuottama syyllisyys ja siitä seuraava vahinko periytyvät myös kaikille myöhemmille ihmisille, ja ihmiset ovat jo syntyessään synnin alaisia.^[1][2]

Kristinuskon mukaan syntiinlankeemus on erityisen tärkeä tapahtuma, sillä se teki Jeesukselle välttämättömäksi tulla maan päälle ja kuolla ristillä. Esimerkiksi jo Paavali esittää myöhemmin kristinuskossa laajasti hyväksytyn näkemyksen Jeesuksen ja syntiinlankeemuksen välisestä yhteydestä. Paavalin mukaan Jeesus oli uusi Aadam, joka täydellisellä kuuliaisuudellaan kumosi ensimmäisen Aadamin teon.^[2]

1. ↑ ^{a b c} Fall of Man | Bible, Painting, Genesis, & Dürer | Britannica www.britannica.com. 21.3.2024. Viitattu 2.5.2024. (englanniksi)
2. ↑ ^{a b} Ellwood, Robert S. & Alles, Gregory D.: ”the Fall”, The Encyclopedia of World Religions, s. 145. Facts on File, 2007. ISBN: 978-0-8160-6141-9