Tavukirjoitus

Tavukirjoitus eli syllabinen kirjoitus on kirjoitusjärjestelmä, jossa kirjoitusmerkit kuvaavat tavuja.^[1]

Tavumerkkejä käyttäviä kirjoitusjärjestelmiä ovat esimerkiksi japanin kirjoitusjärjestelmä, cherokeelainen kirjaimisto, lineaari-B-kirjoitus ja todennäköisesti myös minolaiset kirjoitusjärjestelmät (kreetalaiset hieroglyfit, lineaari-A-kirjoitus), erilaiset intialaiset kirjoitusjärjestelmät sekä muinainen nuolenpääkirjoitus.^[2]

Joidenkin tavukirjoitusjärjestelmien tavut kattavat kielen kaikki tavut (esimerkiksi k-alkuiset ka, ke, ki, ko ja ku). Joissakin järjestelmissä käytetään konsonanttitavumerkkejä, joissa vokaali on vain oletettu (esimerkiksi konsonanttimerkki k voidaan yhdistää vokaaleihin mutta luetaan yksinään ka). Joissakin järjestelmissä merkistöstä puuttuvat tavut saadaan aikaan yhdistämällä kaksi tavumerkkiä (kuten kan ← ka + an).^[2]

Tavumerkistöissä on vähemmän merkkejä kuin sanakirjoitusmerkistöissä mutta enemmän kuin aakkostoissa.^[2]

1. ↑ Maaria Ylänkö: Miksi kirjoitus pitää pintansa? Tiede. 3.9.2007. Viitattu 16.10.2019.
2. ↑ ^{a b c} Syllabary Encyclopaedia Britannica. Viitattu 16.10.2019.