Tove Jansson | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. elokuuta 1914 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta |
Kuollut | 27. kesäkuuta 2001 (86 vuotta) Helsinki, Suomi |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | taidemaalari, kirjailija, sarjakuvataiteilija |
Vanhemmat | Viktor Jansson ja Signe Hammarsten-Jansson |
Puoliso | Tuulikki Pietilä |
Kirjailija | |
Salanimi | Vera Haij (esikoisteos) |
Äidinkieli | ruotsi |
Tuotannon kieli | ruotsi |
Aikakausi | 1928–1998 |
Esikoisteos | Seikkailu merenpohjassa (1933) |
Pääteokset |
Muumipeikko ja pyrstötähti (1946) Vaarallinen juhannus (1954) Taikatalvi (1957) Muumipappa ja meri (1965) Kuvanveistäjän tytär (1968) Muumilaakson marraskuu (1970) Kesäkirja (1972) |
Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
Hans Christian Andersen -palkinto (1966) |
|
Aiheesta muualla | |
tovejansson.com | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Tove Marika Jansson (9. elokuuta 1914 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta – 27. kesäkuuta 2001 Helsinki) oli suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten muumihahmojen luojana. Taiteilijaperheeseen syntynyt Jansson oli lapsuudestaan asti tuottelias, ensin etenkin kuvataiteilijana ja myöhemmin kirjailijana ja kuvittajana. Menestykseen Jansson nousi 1940-luvulla, kun ensimmäiset muumikirjat ilmestyivät. Muumitarinoita valmistui Janssonin elämän aikana proosana ja kuvakirjoina noin 20, sanomalehtien sarjakuvina kaikkiaan 1500 sarjaa.
Boheemien, suvaitsevaisten ja humorististen muumien kautta Jansson on luontevasti käsitellyt myös vaikeita aiheita, kuten yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja kuolemaa. Muumikirjojen filosofia on antanut paljon myös aikuisille lukijoille, ja Jansson olikin koko tuotannossaan taitava lasten ja aikuisten roolien kuvaaja.
Myöhemmällä iällä Jansson keskittyi enemmän aikuisille tarkoitettuun kirjallisuuteen sekä kuvataiteeseen ja kirjojen kuvituksiin. 1970-luvun lopulta eteenpäin hän keskittyi teoksissaan yhä enemmän oman aikansa maailmaan ja etenkin ihmissuhteisiin. Myöhemmissä kirjoissa korostuu yhtäältä koti ja perusturva, toisaalta luova epävarmuus ja kaiken suhteellisuus.
Jansson piti itseään aina ensisijaisesti taidemaalarina. Janssonin merkittävintä kuvataiteellista tuotantoa ovat julkiset tilaustyöt ja koristelumaalaukset muun muassa Auroran lastensairaalaan, kouluihin ja lastentarhoihin.
Vuonna 2004 Jansson sijoittui 19. sijalle Yleisradion järjestämässä Suuret suomalaiset -äänestyksessä. Jansson on nykyisinkin yksi Suomen luetuimpia ja tunnetuimpia kirjailijoita. Hänen teoksiaan, etenkin muumikirjoja, on käännetty 45 kielelle,[1] ja hän on Suomen käännetyin kirjailija.[2] Lisäksi muumeista on tehty useita teatteri-, ooppera-, elokuva-, televisio- ja radiosovituksia. Janssonin alkuperäisiä satukuvituksia ja erikielisiä muumikirjoja on tallennettu Muumimuseoon (ent. Muumilaakso), joka on toiminut Tampereella vuodesta 1987.[3]
Vuodesta 2020 lähtien Suomen sisäministeriö on suositellut, että Janssonin syntymäpäivänä 9. elokuuta liputetaan Janssonin sekä suomalaisen taiteen kunniaksi.[4]