Osa artikkelisarjaa |
Luterilaisuus |
---|
Uusluterilaisuus on aluksi Saksassa 1800-luvulla kehittynyt luterilainen reformivirtaus, joka korostaa tunnustuskirjojen, dogman, kirkon ja viran merkitystä. Uusluterilaisuus syntyi vastareaktioksi valistuksen rationalismille, 1800-luvun liberalismille ja unionismille, ja se on ollut yhteydessä herätysliikkeisiin. Uusluterilaisuutta ovat edustaneet muun muassa Wilhelm Löhe ja C. F. W. Walther sekä Suomessa Fredrik Gabriel Hedberg. Uusluterilaisuuteen laajemmassa merkityksessä luetaan kuuluvaksi myös Erlangenin koulukunta.