Uzbekistanin tasavalta O‘zbekiston Respublikasi |
|
---|---|
Valtiomuoto | tasavalta |
Presidentti Pääministeri |
Shavkat Mirziyoyev Abdulla Aripov |
Pääkaupunki |
Taškent (2 207 850 as.) |
Muita kaupunkeja |
Namangan (423 161 as.), Samarkand (366 015 as.) |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 447 400 km²[1] (sijalla 56) |
– josta sisävesiä | 4,9 % |
Väkiluku (2022) | 37,139,008[2] (sijalla 36) |
– väestötiheys | 57 as. / km² |
– väestönkasvu | 0,83 % [2] (2022) |
Viralliset kielet | uzbekki |
Valuutta | som[3] (UZS) |
BKT (2020) | |
– yhteensä | 239,42 mrd. USD (PPP) [2] (sijalla 78) |
– per asukas | 7 000 USD |
HDI (2019) | 0,720 [4] (sijalla 106) |
Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |
– maatalous | 17,9 % [2] |
– teollisuus | 33,7 % [2] |
– palvelut | 48,5 % [2] |
Aikavyöhyke | UTC+5 |
– kesäaika | ei käytössä |
Itsenäisyys – Neuvostoliitosta |
1. syyskuuta 1991 |
Lyhenne | UZ |
Kansainvälinen suuntanumero |
+998 |
Tunnuslause | ei ole |
Kansallislaulu | ”Uzbekistanin kansallislaulu” |
|
|
Edeltäjä(t) | Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta |
Uzbekistan (uzb. Oʻzbekiston, kyrillinen Ўзбекистон), virallisesti Uzbekistanin tasavalta (uzb. O‘zbekiston Respublikasi, kyrillinen Ўзбекистон Республикаси) on Itsenäisten valtioiden yhteisöön kuuluva sisämaavaltio ja entinen neuvostotasavalta Keski-Aasiassa.
Uzbekistan on enimmäkseen aavikkoa, itäosassa on yli neljä kilometriä korkeita vuoria. Maa sijaitsee silkkitien varrella, ja sitä ovat hallinneet mongolit, persialaiset ja venäläiset, Aleksanteri Suuri ja Timur Lenk. Suurin osa väestöstä on keskittynyt maan etelä- ja itäosiin. Runsaasta 30 miljoonasta asukkaasta 90 prosenttia on muslimeja ja 80 prosenttia kuuluu uzbekkien etniseen ryhmään.