Vanhurskaus

Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli painottuu protestanttisen vanhurskauttamisopin korostamiseen. Wikipedia ei ole myöskään Raamattu-sitaattikokoelma.

On mahdollista, että tämä artikkeli tukeutuu liikaa lähteisiin, jotka ovat liian lähellä aihetta. Tämä voi tehdä artikkelista epäneutraalin. Voit parantaa artikkelia korvaamalla kyseiset lähteet luotettavilla, aiheesta riippumattomilla ja kolmannen osapuolen lähteillä. Tarkennus:

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se käsittelee aihetta lähinnä luterilaisuuden tai Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli painottuu luterilaiseen oppiin vanhurskaudesta. Muiden kirkkokuntien ja eri uskontojen käsitykset asiasta ovat vähäisiä.

Vanhurskaus on tärkeä käsite juutalaisessa, kristillisessä ja islamilaisessa uskossa ja teologiassa. Vanhurskaus on Raamatun mukaan Jumalan ominaisuus ja tarkoittaa täten ihmisen kohdalla ulkopuolelta, Jumalalta, tulevaa hurskautta eli oikeamielisyyttä. Uuden Testamentin mukaan tämä ulkopuolelta tuleva hurskaus tulee ihmiselle, kun hän uskoo Kristuksen sovitustyöhön ristillä ja saa syntinsä anteeksi.^[1] Kristillisyydessä ihminen on sydämen uskolla vanhurskauden omistaja ja suun tunnustuksella pelastuva,^[2] Jumalalle kelpaava. Vanhurskaus mahdollistaa uskovan pyhityksen.

»Ja Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi.»
(1. Moos. 15:6 )

Kysymys siitä, miten ihmisestä tulee Jumalalle kelpaava, pelastuksesta osallinen eli vanhurskas, on kristinuskon opinmuodostuksessa pelastusopin eli soteriologian sisältö. Kristinuskon sisällä on jonkin verran eroavaisuutta siinä, mikä on jumalallisen armon ja inhimillisen myötävaikuttamisen osuus ihmisen vanhurskaudessa (synergismi - monergismi). Siihen liittyy myös kysymys vanhurskauden vastaanottamisen välineistä, kuten sakramentit sekä uskon ja rakkauden tekojen suhde.^{kenen mukaan?lähde?}

Omavanhurskaus tarkoittaa hurskautta, johon ihminen pyrkii omilla teoillaan tai saavutuksillaan.^{kenen mukaan?} Omavanhurskaus voi olla ainakin lain noudattamisen kautta koettavaa omavanhurskautta. Myös omavanhurskautta, joka on ylpeyttä siitä, että ei tarvitse kenenkään tai minkään muun vanhurskautta kuin omaa tai itse tuotettua tunnetta tai kokemusta siitä, että uskoen pelkästään itseensä kelpaisi Jumalalle.^[3][4][5]

1. ↑ Room. 3:21-24, 5:17; Ef 1:7; 2. Kor. 5:21
2. ↑ Room. 10:8-10
3. ↑ 2. Kor 5:21
4. ↑ Uusi elämä, Billy Joe Daugherty, 2. Sinä olet Jumalan vanhurskas Kristuksessa, sivu 6-, 1984, ISBN 951-95789-3-5
5. ↑ Luuk. 5:31-32; 15:7; 16:15; 18:14