Vernor Vinge | |
---|---|
Vernor Vinge vuonna 2006. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. lokakuuta 1944 |
Kuollut | 20. maaliskuuta 2024 (79 vuotta) |
Kirjailija | |
Esikoisteos | Grimm's World (1969) |
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Vernor Steffen Vinge (2. lokakuuta 1944[1] – 20. maaliskuuta 2024[2]) oli yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä ja tieteiskirjailija.
Vinge väitteli tietojenkäsittelytieteen tohtoriksi vuonna 1971 ja toimi professorina San Diegon osavaltionyliopistossa, jossa hän opetti vuodesta 1972 vuoteen 2000.[2]
Vinge esitti "singulariteetin" tekniikkaan liittyen vuonna 1983 Omni-lehdessä lainaten fysiikasta tunnettua käsitettä.[3] Hän laajensi aiheen käsittelyä teknologista singulariteettia käsittelevässä esseessään The Coming Technological Singularity: How to Survive in the Post-Human Era (1993). Esseessä hän arvioi tekniikan kehityksen eksponentiaalisen kasvun johtavan pisteeseen, jota edemmäs emme pysty tekemään mielekkäitä arvauksia tulevaisuudesta.[2] Ihmistä kehittyneemmän älykkyyden seuraukset ovat tuntemattomia, ja seuraukset saattavat olla positiivisia, mutta hyvin äärimmäisiä.[4] Vingen työ vaikutti Ray Kurzweiliin sanoen, että Vingellä oli oivalluksia avainasioista hyvin varhain.[5]
Vinge esitti myös kyberavaruuden käsitteen nimellä "Other Plane" (suom. toinen taso) vuoden 1979 novellissaan True Names. Myöhemmin William Gibsonin teokset toivat käsitteen valtavirran tietoisuuteen ja Gibson nimesi käsitteen kyberavaruudeksi.[6][7]
Vinge voitti viisi Hugo-palkintoa, joista kolme teoksista A Fire Upon the Deep (1993), A Deepness in the Sky (2000) ja Rainbows End (2007), sekä kaksi novelleista Fast Times at Fairmont High (2002) ja The Cookie Monster (2004).[8][2][9]
<ref>
-elementti; viitettä sfadb
ei löytynyt