Vesijohtovesi

Vesijohtovedellä tarkoitetaan asuntoon vesihuoltoverkoston kautta johdettua juoma- ja käyttövettä. Vesijohtovesi ja juomavesi ovat talousvettä^[1].

Vesijohtoveden jakelu vaatii valtavan vesijohtoverkoston pumppuineen, vesitorneineen ja vedenpuhdistuslaitoksineen, mutta kustannukset ovat kuitenkin vain murto-osa pullotetun veden kustannuksista.

Samaa vesijohtovettä käytetään yleensä niin keittiössä, saniteettitiloissa, puutarhassa kuin kodinkoneissakin. Erityisesti kuivilla alueilla tämä on johtanut erilaisiin vedenkierrätysjärjestelmiin. Vesimittari laskee veden kulutuksen asunnoissa.

Joissain maissa vesijohtovesi ei ole juomakelpoista, vaan se voi aiheuttaa vatsataudin tai muita terveyshaittoja. Suomessa kuitenkin kylmä vesijohtovesi on laadultaan erinomaista ja suoraan juotavaksi kelpaavaa^[2][3]. UNESCOn raportin mukaan Suomessa on maailman paras veden laatu.^[4]

Paikallaan seisova vesi muuttuu nopeasti huonolaatuisemmaksi, sillä pienikin määrä bakteereja löytää seisovasta vedestä otollisen monistumispaikan. Tästä syystä johtuen pullotettu vesi, jonne aina livahtaa joukko bakteereja, on huonolaatuisempaa kuin juomakelpoinen vesijohtovesi. Samoin vesijohtovettä ei kannata varastoida, vaan on käytettävä aina mahdollisimman uutta hanasta otettua vettä.

1. ↑ Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763 Ajantasainen lainsäädäntö. Finlex – Valtion säädöstietopankki. Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 15.8.2012.
2. ↑ Zacheus, Outi: Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2010. (pdf) 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 1.8.2013. Viitattu 11.9.2012.
3. ↑ Zacheus, Outi: Yhteenveto keskisuurten laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2010. (pdf) 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 1.8.2013. Viitattu 17.1.2013.
4. ↑ WWDR1: Water for People – water for life (pdf) (sivu 140) 2003. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization (UNESCO) and Berghahn Books. Viitattu 1.8.2012. (englanniksi)