Viimeiseen hengenvetoon | |
---|---|
À bout de souffle | |
Ohjaaja | Jean-Luc Godard |
Käsikirjoittaja | Jean-Luc Godard |
Tuottaja | Georges de Beauregard |
Säveltäjä | Martial Solal |
Kuvaaja | Raoul Coutard |
Leikkaaja |
Cécile Decugis Lila Herman |
Tuotantosuunnittelija | Claude Chabrol |
Pääosat |
Jean-Paul Belmondo Jean Seberg |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Ranska |
Tuotantoyhtiö |
Les Productions Georges de Beauregard Société Nouvelle de Cinématographie |
Levittäjä |
UGC Netflix |
Ensi-ilta |
16. maaliskuuta 1960 11. syyskuuta 1964 (Suomi) |
Kesto | 90 min |
Alkuperäiskieli | englanti, ranska |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Viimeiseen hengenvetoon (À bout de souffle) on ranskalaisen Jean-Luc Godardin ohjaama draamaelokuva vuodelta 1960 ja yksi Ranskan uuden aallon elokuvan avainteoksia.[1] Elokuvassa seurataan poliisia pakoilevaa ranskalaista miesrikollista ja toimittajaksi pyrkivää yhdysvaltalaisnaista, jotka kohtaavat Pariisissa.
Viimeiseen hengenvetoon on Godardin ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva ja perustuu uuden aallon ohjaajakollega François Truffaut'n tarinaan. Ensi-iltansa se sai vuosi Truffaut'n 400 kepposta -elokuvan jälkeen. Vuonna 1959 oli ensi-iltaan ehtinyt myös Alain Resnais’n Hiroshima, rakastettuni. Kolmikko laski perustan elokuvan uudelle aallolle. Viimeiseen hengenvetoon sai tuoreeltaan tunnustusta visuaalisen tyylinsä ja filmissä sovelletun hyppyleikkauksen ansiosta.
<ref>
-elementti; viitettä MK-HS
ei löytynyt