Vladimir Propp

Vladimir Jakovlevitš Propp (Владимир Яковлевич Пропп, 29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1895 Pietari – 22. elokuuta 1970 Leningrad) oli venäläinen strukturalisti, joka tutki venäläisten kansansatujen juonirakenteita pyrkien löytämään niiden yksinkertaisimmat elementit. Hänen kirjansa Kansansadun rakenne (Морфология сказки, Morfologija skazki) julkaistiin venäjäksi jo vuonna 1928, mutta länsimaissa siihen ei juuri kiinnitetty huomiota ennen 1950-lukua, jolloin teos käännettiin englanniksi. Kirja vaikutti voimakkaasti Claude Lévi-Straussiin ja Roland Barthesiin.

Propp toi venäläisten formalistien lähestymistavan narratologiaan. Formalistit jakoivat kertomusten lauserakenteet pieniksi analysoitaviksi elementeiksi, morfeemeiksi. Propp käytti samaa metodia analysoidessaan kansansatuja. Hän sivuutti kertomusten sävyn ja tyylikeinot ja keskittyi jakamaan venäläiset kansansadut niiden pienimpiin toiminnallisiin rakenneosiin, joita hän kutsui funktioiksi. Analysoimalla satojen satujen henkilötyyppejä ja toimintaa Propp tuli siihen johtopäätökseen, että perinteisissä venäläisissä kansansaduissa oli vain 31 yleistä ja toistuvaa peruselementtiä. Kaikki funktiot eivät välttämättä esiintyneet yksittäisessä sadussa.^[1]

Proppin mukaan elementit eli funktiot vastasivat tiettyä toimintaa ja esiintyivät aina samassa järjestyksessä. Esimerkkejä Proppin erottamista elementeistä olivat "Sankarille osoitetaan kielto ", "Kieltoa rikotaan", "Väärä sankari tai konna paljastuu" ja "Sankari menee naimisiin ja nousee valtaistuimelle".^[2] Säännönmukaisesti satu päättyi funktioihin "Konna saa rangaistuksensa" ja "Sankari menee naimisiin ja nousee valtaistuimelle"^[1].

Lisäksi Propp löysi kaikkiaan seitsemän ihmesaduissa toistuvaa roolia tai perushahmoa, joita voidaan verrata A. J. Greimasin aktanttimallin aktantteihin:

1. sankari
2. prinsessa (tavoiteltu henkilö)
3. vastustaja (konna)
4. maagisten kykyjen lahjoittaja
5. lähettäjä
6. auttaja
7. väärä sankari^[3]

Proppin tutkimuksilla on sittemmin ollut suuri vaikutus muun muassa elokuvakäsikirjoituksen teoriaan.^{selvennälähde?}

1. ↑ ^{a b} Hosiaisluoma 2003, s. 257
2. ↑ Myth Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 2.3.2015. (englanti)
3. ↑ Hosiaisluoma 2003, s. 33