Yhteiskuntasopimus

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Osa artikkelisarjaa
Liberalismi
Historia Valistus
Suuntaukset Anarkistinen Arvo Feministinen Kansallinen Klassinen Konservatiivinen Kolmas tie Libertarismi Minarkismi Objektivismi Oikeistolainen Panarkismi Radikalismi Radikaali keskusta Vasemmistolainen Vihreä Sosiaalinen Uusi Uskonnollinen Juutalainen
Käsitteet Avoin yhteiskunta Demokratia Kansalaisoikeudet Kansan suvereniteetti Kirkon ja valtion ero Laissez-faire Mahdollisuuksien tasa-arvo Sukupuoli Laki Markkinatalous Nonaggressio Näkymätön käsi Sekularismi Spontaani järjestys Talous Vapaus Kauppa Lehdistö Markkinat Sananvapaus Uskonto Yhteiskuntasopimus Yksityisomaisuus Yövartijavaltio
Filosofit Arnold Aron Badawi Bastiat Bard Berlin Bremer Burke Čapek Cassirer Collingwood Condorcet Constant Croce Chydenius Emerson Forsskål Friedman Geijer Guizot Hayek Hobhouse Humboldt Kant Keynes Locke Martineau Mill Milton Mises Montesquieu Norberg Nordström Nozick Ortega Paine Priestley Popper Rand Rawls Ricardo Say Sen Smith Spencer Spinoza Staël Tingsten Tocqueville Turgot Voltaire Weber Wollstonecraft
Poliitikot Acton Ahlmark Artigas Broglie Cavour Cobden Deák Ekman Gladstone Havel Jefferson Jenkins Juárez Kennedy King Kossuth Lamartine Levski Lincoln Lloyd George Macaulay Madison Mazzini Mechelin Miljukov Mommsen Ohlin Pearson Rathenau Roosevelt Sarmiento Staaff Ståhlberg Venizélos
Järjestöt ja puolueet ALDE EDP CALD IHEU ILFRY Liberaali internationaali LYMEC Uudistuva Eurooppa -ryhmä Kansallinen Kokoomus RKP
Lisää aiheesta Antiautoritarismi Antifasismi Antikommunismi Egalitarismi Empirismi Humanismi Individualismi Anarkistinen Kapitalismi Piraattiliike Poliittinen keskusta Prakseologia Progressivismi Taloudellinen vapaus Utilitarismi
n k m

Yhteiskuntasopimus on yleinen eettinen julkisen moraalin yhteiskuntafilosofinen perustelu, jonka mukaan luonnontilassa olevat ihmiset solmivat keskenään sopimuksen, jolla he perustavat valtion. Sopimuksessa määritetään kansalaisten ja valtion oikeudet ja velvollisuudet. Yhteiskuntasopimusetiikkaa kutsutaan myös kontraktarismiksi. Tässä yhteydessä käsitteellä yhteiskunta tarkoitetaan valtiota.

Alun perin termiä käytti Jean-Jacques Rousseau teoksessaan Yhteiskuntasopimuksesta. Yhteiskuntasopimuksen perusidean mukaista valtioihannetta kannattivat häntä ennen kuitenkin jo Thomas Hobbes, John Locke ja Hugo Grotius. 1900-luvulla yhteiskuntasopimusperinnettä on edustanut John Rawls.

Kukaan yllä mainituista filosofeista ei kuitenkaan yrittänyt väittää, että tämä olisi todenmukainen selitys valtioiden synnyille; pikemminkin kyseessä on filosofinen perustelu sille, miksi valtio on olemassa. Hobbesin aikoihin pidettiin syntyselitys vahvasti todellisena mahdollisuutena ymmärtää mitään ilmiötä, ja yhteiskuntasopimus on selitys sille, miksi ihmiset muodostaisivat valtion eivätkä eläisi anarkiassa.

Koska teoria olettaa kansalaisten julkilausumattoman suostumuksen sopimukseen, jotkut filosofit kuten Lysander Spooner pitävät sitä pitämättömänä. Tähän yhteiskuntasopimuksen kannattajat usein perustelevat useimpien muidenkin yhteiskunnassamme pienemmällä tasolla vallitsevien sopimusten olevan julkilausumattomia.

Jotkut yhteiskuntafilosofit kannattavat eroamisoikeuksia valtiosta yhteiskuntasopimuksellisin perustein, väittäen nykyisen valtion olevan moraalisesti oikeutettu vain jos se oikeasti nousee luonnontilasta ja kaikki kansalaiset ”liittyvät” siihen vapaaehtoisesti. Tämän teorian mukaan kaikille kansalaisille pitäisi antaa mahdollisuus erota valtiosta, olla maksamatta veroja mutta olla myös nauttimatta valtion suojasta tai omaisuudesta pakollisia asioita, kuten teitä lukuun ottamatta (teiden käytöstä henkilö saattaisi joutua vaikkapa maksamaan käyttömaksua).

Äärimmäisyyteen tämän teorian on vienyt Henry David Thoreau kansalaistottelemattomuudellaan, kun hän perusteli verojen maksamattomuuttaan haluttomuudellaan rahoittaa Meksikon–Yhdysvaltain sotaa. Myös filosofi Jan Narveson on puolustanut anarkokapitalismia kontraktarismilla.