Absurdismi on paradokseja ja mielettömyyksiä suosiva tyylisuunta teatterissa ja kirjallisuudessa. Se pyrkii tulkitsemaan ahdistusta sekä elämän mielettömyyttä ja tarkoituksettomuutta, ja sen näkyvimpiä edustajia ovat Eugène Ionesco (Kalju laulaja), Samuel Beckett (Huomenna hän tulee) ja Jean Genet. Absurdismi viittaa ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa ihminen yrittää etsiä merkitystä maailmasta, jossa sitä ei ole. Ihminen pyrkii järkensä avulla löytämään tarkoituksen elämäänsä, vaikkei hän sitä järjettömästä elämästä voi löytää.[1]