Alfa Centauri A/B[1][2] | |
---|---|
ESOn Digitalized Sky Survey 2 -projektissa muodostettu kuva Alfa Centaurista ympäristöineen |
|
Bayerin designaatio | Alfa Centauri (α Cen)[3] |
HD-designaatio | HD 128621[3] |
Muut designaatiot |
Rigil Kentaurus (Rigil Kent), Toliman[4][5] α Cen A: GJ 559 A, HIP 71683, HR 5459, LHS 50, PLX 3309[1] α Cen B: GJ 559 B, HIP 71681, HR 5460, LHS 51,[2] |
Fyysiset ominaisuudet | |
Näennäinen kirkkaus | A: −0,01 / B: 1,33[4] mv |
Valovoima | A: 1,519 / B: 0,500[6] aurinkoa |
Spektriluokka | A: G2 V / B: K1 V[4] |
Lämpötila | A: 5790 / B: 5260[6] K |
Massa | A: 1,100 / B: 0,907[6] M☉ |
Säde | A: 1,227 / B: 0,865[6] R☉ |
Muuttujatyyppi | Ei |
Metallipitoisuus | A: 151 / B: 160[6] % Aurinko |
Ikä | 4,850 miljardia vuotta[6] |
Astrometriset ominaisuudet | |
Tähdistö | Kentauri |
Rektaskensio (J2000) | 14h 39m 36,204s[3] |
Deklinaatio (J2000) | -60° 50′ 08,23″[3] |
Etäisyys | 4,36 vv (1,34 pc)[7] |
Parallaksi | 742[3] mas |
Säteisnopeus | −22,3[3] km/s |
Ominaisliike | RA: −3608, dec: 686[3] mas/v |
Näkyy leveysasteiden 25° N
ja 90° S välillä. |
Alfa Centauri (α Cen tai α Centauri, suom. myös Alfa Kentauri) on Kentaurin tähdistön kirkkain ja yötaivaan kolmanneksi kirkkain tähti[7][8] ja samalla aurinkokuntaa lähimpänä, 4,36 valovuoden (1,34 pc) päässä, oleva vieras tähtijärjestelmä.[7][9] Alfa Centauri ei ole yksittäinen tähti, vaan kaksoistähti, joka koostuu auringonkaltaisesta, keltaisesta Alfa Centauri A:sta ja pienemmästä, oranssista Alfa Centauri B:stä.[9] Alfa Centauri A:n näennäinen kirkkaus on −0,01 ja B:n 1,33.[4]
Tähtijärjestelmässä on myös mahdollinen kolmas komponentti, punainen kääpiötähti Proxima Centauri, joka ei välttämättä ole gravitaationaalisesti sitoutunut kiertämään kahta muuta tähteä. Sen näennäinen kirkkaus on vain 11,01.[7][9] Proxima Centauri on aurinkokuntaa lähin yksittäinen tähti: sen etäisyys Auringosta on 4,22 valovuotta.[7]
Alfa Centauri A ja B kiertävät toisiaan 3,6 miljardin kilometrin etäisyydellä. Tämä vastaa planeetta Uranuksen etäisyyttä Auringosta. Tähtien kiertoaika on lähes tasan 80 vuotta.[6] Proxima Centaurin etäisyys pariin on huomattavasti suurempi, 1 892 miljardia kilometriä. Mikäli se kiertää paria, sen kiertoaika olisi noin 500 000 vuotta.[7]
Tähtijärjestelmästä on löydetty myös kaksi eksoplaneettaa. 16. lokakuuta 2012 Alfa Centauri B:tä kiertämästä havaittiin mahdollisesti noin Maan massainen planeetta, Alfa Centauri Bb. Se oli siihen mennessä lähin löydetty eksoplaneetta. Planeetta kiertää emotähteään hyvin lähellä, vain 6 miljoonan kilometrin päässä 3,2 päivän kiertoajalla. Tämän vuoksi uskotaan, että planeetta on elämälle sopimaton laavaplaneetta, jonka tyypillinen pintalämpötila on noin 1 200 °C.[10][11][9] Myöhemmin löytöä on epäilty, ja 10. heinäkuuta 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan planeettaa ei välttämättä ole olemassa. Varmuutta asiasta ei ole vielä saatu.[12]
Elokuussa 2016 löydettiin Proxima Centauria kiertävä Proxima Centauri b, joka on lähin löydetty eksoplaneetta. Sen arvellaan olevan elinkelpoisella vyöhykkeellä.[13]
<ref>
-elementti; viitettä SIMBAD-A
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä SIMBAD-B
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä SIMBAD-AB
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Hoffeit
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Ursa
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä ESO
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä SS
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Darling
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä T&A1
ei löytynyt