Angina pectoris | |
---|---|
Angina pectoris -rintakivun esiintymisalue |
|
Luokitus | |
ICD-10 | I20 |
ICD-9 | 413 |
Tautitietokanta | 8695 |
MedlinePlus | 000198 |
MeSH | D000787 |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Angina pectoris (lat. angere, ’ahdistaa, tukahduttaa’ ja lat. pectus, ’rinta’) eli rasitusrintakipu[1] on sydänperäistä tai samantuntuista rintakipua. Se ei välttämättä ole kivun tuntuista, vaan se voi olla muu epämiellyttävä tuntemus rinnassa.[2] Kipu tuntuu yleensä rintalastan takana keskellä rintaa ahdistavana, puristavana tai polttavana. Se voi säteillä oheisessa kuvassa vaaleanpunaisiksi väritetyille alueille.[3] Muun muassa tupakointi, diabetes ja korkea verenpaine lisäävät angina pectoris -kohtauksen saamisen riskiä. Angiinakivusta käytetään myös nimityksiä stenokardia (m.kreik. stenos, "ahdas" ja m.kreik. kardia, "rinta") ja sydänkouristus.
Angina pectoris liittyy tavallisesti sepelvaltimotautiin ja onkin sen keskeinen oire. Angina pectoris -kipu kestää yleensä yhdestä viiteen minuuttia. Nitroglyseriinitabletin (”nitro”) ottaminen saa kivun häviämään lähes välittömästi, ja sitä voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevästi.
Angina pectoris johtuu sydänlihaksen hapenpuutteesta, joten se alkaa rasituksessa ja loppuu levätessä, kun sydänlihaksen hapenkulutus vähenee.[2] Vaikka sepelvaltimo olisi ahtautunut, saattaa sen kautta kulkeva verimäärä riittää lepotilassa. Rasituksen alla sydän alkaa kuitenkin tehdä enemmän työtä ja näin ollen tarvitsee enemmän veren kuljettamaa happea. Tavallisesti tämä korvautuu sepelvaltimoiden laajentumisella, mutta ateroskleroosin aiheuttama kovettuminen estää sen. Lisäksi laajenemisen laukaisevan typpioksidin tuotannon heikentyminen vaikuttaa asiaan; se voi aiheutua ateroskleroosin lisäksi tupakoinnista, veren liian suuresta sokeri- tai kolesterolipitoisuudesta tai korkeasta verenpaineesta.