Aprikoosi | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
Suku: | Tuomet Prunus |
Alasuku: | Luumut Prunus |
Laji: | armeniaca |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Aprikoosi eli hedelmäaprikoosi (Prunus armeniaca) on pienehkö Kiinasta peräisin oleva puu ja sen hedelmä. Aprikoosipuu kasvaa yhdeksän metriä korkeaksi, ja sen lehvästö tulee kuusi metriä leveäksi.[3]
Kiinassa aprikoosipuuta on viljelty tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Toisaalta venäläiset tutkijat ovat sitä mieltä, että samanaikaisesti sitä olisi alettu viljellä myös Keski-Aasiassa. Kasvin tieteellinen nimi Prunus armeniaca eli ”Armenian luumu” viittaa Armeniaan. Persikan tavoin aprikoosin toi Eurooppaan Aleksanteri Suuri noin vuonna 300 eaa. Kreikkalaiset ja roomalaiset antoivat hedelmälle lempinimen ”auringon kultamuna”. Pohjois-Euroopassa aprikoosia alettiin viljellä vasta 1500-luvulla.
Aprikoosi on sukua mantelin lisäksi luumuille, kirsikoille, persikoille, nektariinille ja karvasmantelille, joiden kivissä on amygdaliini-nimistä katkeraa ja myrkyllistä ainetta. Tämä aine puuttuu eräältä aprikoosilajikkeelta, jonka kiveä käytetäänkin elintarvikkeena mantelin tavoin Euroopassa ja Keski-Aasiassa muun muassa maustamaan erilaisia leivonnaisia ja hilloja sekä Amaretto-likööriä.