| Arkkipiispantalo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Piispankatu 9 |
| Sijainti | I kaupunginosa, Turku |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | virka-asunto |
| Valmistumisvuosi | 1887 |
| Suunnittelija | Johan Jacob Ahrenberg, Sebastian Gripenberg, Ludvig Isak Lindqvist |
| Omistaja | Suomen evankelis-luterilainen kirkko |
| Käyttäjä | Turun ja Suomen arkkipiispa |
| Julkisivumateriaali | rappaus |
 |
|
Arkkipiispantalo on Turussa Piispankadun ja Agricolankadun kulmatontilla sijaitseva vuonna 1887 valmistunut Turun ja Suomen arkkipiispan virka-asunto. Nykyinen rakennus on kolmas samalla tontilla sijainnut piispantalo.[1] Vuoden 2018 kesäkuusta lähtien arkkipiispan virkaa hoitanut Tapio Luoma on talon kahdestoista asukas.[2]
Piispantalon on suunnitellut Johan Jacob Ahrenberg yhdessä Sebastian Gripenbergin ja Ludvig Isak Lindqvistin kanssa. Tontilla on myös piharakennus, joka on peräisin samalta ajalta kuin piispantalokin, se on valmistunut 1888. Puistomaista pihaa ympäröi valurauta-aita. Aikaisemmin tontti ulottui Aurajokeen asti, nykyään sen ja joen välissä on kaupungin omistama kapea puistoalue.[1]
Tontilla on ollut piispan asunto 1720-luvulta lähtien. Asiakirjojen mukaan vuonna 1763 tontilla oli turvekattoinen talo lähellä jokea. Aivan 1800-luvun alussa Charles Bassi sai toimeksiannon suunnitella uuden residenssin, jota ei kuitenkaan silloin rakennettu. Vanha yksikerroksinen piispantalo korvattiin vuonna 1810 entisen talon paikalle rakennetulla talolla, joka säilyi Turun palosta 1827. Nykyinen rakennus valmistui 1887 ja se on rakennettu Piispankadun puoleiseen päähän tonttia. Kaksikerroksisessa talossa on sekä piipan yksityiskäytössä että virkakäytössä olevia tiloja.[1] Talo on toisinaan avoinna yleisölle, esim. vuonna 2011 laajamittaisen remontin jälkeen.[3]
Arkkipiispantalo, piha-rakennus, tontin puisto ja sitä ympäröivä aita on suojeltu asetuksella.[1]
Arkkipiispa asuu talossa vuokralla, eikä Arkkipiispantalo ole virkaan liittyvä luontaisetu. Vuonna 2019 arkkipiispan palkasta pidätettiin suoraan 1109,50 € kuukaudessa vuokrana, ja vuokraisäntänä toimii Kirkon keskusrahasto. Vastaava käytäntö koskee myös muita suomalaisia evankelis-luterilaisen kirkon piispoja.[4]
- ↑ a b c d Arkkipiispantalo (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 12.5.2010. Museovirasto. Viitattu 16.6.2018.
- ↑ Arkkipiispantalo Kirkkohallitus. Viitattu 15.6.2018.
- ↑ Arkkipiispan talo avautuu päiväksi - tutustu näkymiin jo etukäteen Yle Uutiset. 4.3.2011. Viitattu 6.12.2024.
- ↑ Paananen, Karoliina: Satoja neliöitä tilaa, koteja paraatipaikoilla – näin paljon piispat maksavat asumisestaan Ilta-Sanomat. 4.1.2019. Viitattu 6.12.2024.