Asidoosi on tapahtuma, jossa jotkin solujen ulkoiset nesteet alkavat happamoitumaan. Nesteiden vetyioni- eli protonipitoisuudet (H+) siis kasvavat. Protonipitoisuuden mitta on pH-arvo. Neste voi olla veri ja kyse on asidemiasta, jos puhe on vain veren happamoitumisesta. Asidemia ei ole tapahtuma vaan tila, johon asidoosi voi johtaa, ja jossa veriplasman pH-arvo on aikuisilla alle 7.38. Plasman normaali pH on 7.38–7.42. Asidoosi voi silti aiheuttajastaan riippuen ilmetä ilman asidemiaa.[1] Merkittävä asidoosi on haitallista, eikä sitä ilmene terveillä, joilla kehon happo-emästasapaino on tarkoin säädelty.
Asidoosia aiheuttaa happojen kertyminen kehon nesteisiin tai happamoitumista estävien emäksisten puskuriaineiden, kuten veren vetykarbonaatin, väheneminen kehosta.[1] Asidoosit voidaan jakaa
Noin 85 % todetuista vakavista (veren pH alle 7.1) metabolisista asidoositapauksista johtuu maitohappoasidoosista ja ketoasidoosista. Ketoasidoosin yleisin syy on jokin diabetes mellitus -sairaus.[2] Maitohappoasidoosin yleisin syy on shokki. Maitohappo- ja ketoasidoosille monia muitakin aiheuttajia. Lisäksi on muita metabolisen asidoosin muotoja.[3] Hengitysasidoosiin taas voivat johtaa muun muassa keuhkoahtaumatauti, sedatiivien yliannostus, äärimmäinen ylipaino tai ALS-tauti.[4]
Asidoosi voi itsessään olla hengenvaarallinen, mutta sitä aiheuttavat tekijät voivat olla myös välittömästi vaarallisia ja näillä tekijöillä on omanlaisensa oireet.[1] Asidoosin oireina voi olla muun muassa liikahengitys, väsymys, rytmihäiriöt tai kooma.[5]
<ref>
-elementti; viitettä a
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä b
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä d
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä c
ei löytynyt