Asklepios (m.kreik. Ἀσκληπιός, Asklēpios, lat. Aesculapius) oli kreikkalaisessa mytologiassa lääkinnän ja terveyden jumala. Hän oli Apollonin ja Koronis-nimisen kuolevaisen naisen poika[1], jonka Zeus surmasi, koska Asklepios herätti taidollaan kuolleetkin. Asklepioksen symbolina oli käärme, usein kuvattuna hänen sauvansa ympäri kiemurtelevana. Tämä käärme esiintyy lääketieteen tunnuksena nykyisinkin.[2] Asklepios oli yksi harvoista jumalan aseman saavuttaneista sankareista antiikin Kreikassa.
Asklepioksella oli vaimo Epione, pojat Makhaon, Podaleirios, Telesforos ja Aratos, sekä tyttäret Panakeia, Iaso, Hygieia, Akeso ja Aigle.[3][4] Asklepiadien suku ja lääkäreiden ammattikunta katsoi olevansa Asklepioksen jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa. Tunnetuin asklepiadi on Hippokrates.[5][6][7]
Kreikassa Asklepioksen pyhäköt eli Asklepieionit muodostivat maan terveydenhuollon ytimen. Tärkeimmät niistä olivat Epidauroksen Asklepieion, Kosin Asklepieion ja Pergamonin Asklepieion.[1] Niissä parantamismenetelminä olivat jumalallinen ilmestys, pesut, ruokavaliot ja yrttilääkintä.
Kreikkalaiset samaistivat egyptiläisen, jumalaksi julistetun Imhotepin Asklepiokseen.[8]