Astronominen navigointi

Astronominen navigointi^[1] tarkoittaa sijainnin määrittämistä taivaankappaleiden avulla.

Tähtitieteellinen paikanmääritys pysyi kauan ainoana keinona maantieteellisen paikan määrittämiseksi. Vielä 1960-luvulla esimerkiksi ranskalaiset yhtiöt hakivat sanomalehti-ilmoituksin tähtitieteellisiä paikanmäärittäjiä Saharan öljykentilleen.

Taivaankappaleen korkeuden mittaamien tapahtuu sekstantin ja horisontin avulla. Havaintohetken tarkka aika luetaan kronometrista ja merkitään muistiin. Merihorisontin puuttuessa voidaan turvautua ns. keinohorisonttiin, eli johonkin nestepintaan, joka pysyy astiassaan vakaana. Laivoilla keinohorisontin käyttö ei ota onnistuakseen aluksen liikkeiden takia. Sekstanteissa, joita käytetään laivoja vakaammissa ilma-aluksissa, on sisäänrakennettu keinohorisontti.

Tähtitieteellinen paikanmäärittely perustuu taivaankappaleen ja horisontin välisen eron mittaamiseen Greenwichin meridiaanin keskiajan GMT:n, (Greenwich Mean Time) mukaan. Mittaushetken aika muutetaan asteiksi, jolloin saadaan Greenwichin tuntikulma GHA (Greenwich Hour Angle), johon lisätään, tai vähennetään merkintäpaikan longitudi, itäistä, tai läntistä, mitatun taivaankappaleen paikallisen tuntikulman, LHA:n (Local Hour Angle) toteamiseksi.

1. ↑ Merenkulkualan asiasanasto merisanasto.kyamk.fi. Arkistoitu 13.7.2015.