Athos

Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio Αυτόνομη Μοναστική Πολιτεία Αγίου Όρους
Lippu	Vaakuna
Sijainti
Koordinaatit: 40°09′26″N, 24°19′35″E
Valtio	Kreikka
Hallinto
– hallinnon tyyppi	itsehallintoalue (autonominen munkkivaltio)
– hallinnollinen keskus	Karyés
– patriarkka	Bartolomeos I
– protoepistatis	Stefanos Hilandarilainen (2024)
– siviilikuvernööri	Anastásios Mitsiális (2024)
Pinta-ala	335,63 km²
Väkiluku (2021)	1 746[1]
– väestötiheys	5,20 as./km²
Kielet	koinee-kreikka kirkkoslaavi venäjä serbia georgia bulgaria romania (liturginen ja siviilinen) kreikka (siviilikäytössä)
Lyhenteet
– ISO 3166	GR-69[2]
Infobox OK

Athos tai Athosvuori (kreik. Άθως, Áthos), usein Pyhä Vuori (Άγιο Όρος, Ágio Óros), on Kreikan alaisuuteen kuuluva itsehallinnollinen alue,^[3] viralliselta nimeltään Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio (kreik. Αυτόνομη Μοναστική Πολιτεία Αγίου Όρους, Aftónomi Monastikí Politeía Agíou Órous), joka sijaitsee Makedoniassa Pohjois-Kreikassa. Itsehallintoalue käsittää pääosan Áthoksen niemestä, joka on itäisin Chalkidikín niemimaan kolmesta Egeanmereen pistävästä niemestä, ja on saanut nimensä sen kärjessä sijaitsevasta Áthos-vuoresta (2 033 m).

Athosvuoren alueella sijaitsee 20 ortodoksista suurempaa luostaria sekä lukuisia sivuluostareita ja erakkomajoja. Athoksen väkiluku oli vuoden 2021 väestönlaskennassa 1 746.^[1] Ainoastaan munkit saavat asua alueella. Vanhin Athoksen luostareista, Suuri lavra (Megísti Lávra), on perustettu vuonna 963.^[4] Itsehallintoalueen hallintoa hoitaa luostareiden yhteinen elin, jossa on edustaja jokaisesta luostarista, ja Kreikan perustuslaissa alueelle on taattu erikoinen autonominen asema. Alueen hallinnollinen keskus on Karyésin kylä,^[1] joka sijaitsee niemimaan keskiosissa. Ortodoksisen kirkon hallinnossa Athos on itsehallinnollinen Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan alaisuudessa.

Athos on koko ortodoksisen kirkon merkittävimpiä hengellisiä ja luostarielämän keskuksia sekä bysanttilaisen kulttuurin, kuten ikonitaiteen, perinnön merkittävä säilyttäjä.^[5][4] Athosvuori on Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1988 lähtien.^[6] Athokselle päästetään ainoastaan rajallinen määrä pyhiinvaeltajia. Alueella saavat vierailla ainoastaan miehet.^[4]

1. ↑ ^{a b c} Τεύχος Β' 2090: Αριθμ. 2081/Β4 - 241 Εφημερίδα της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας. 7.4.2024. Viitattu 24.4.2024. (kreikaksi) 
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Statoids ei löytynyt
3. ↑ Mount Athos Home Page inathos.gr. Arkistoitu 1.10.2015. Viitattu 26.11.2006.
4. ↑ ^{a b c} Kärkkäinen, Tapani: Kirkon historia. Ortodoksin käsikirja, s. 61. (2. painos) Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 2008. ISBN 978-951-8979-27-5
5. ↑ Athos - Luostarielämää Pyhällä Vuorella. 10.8.2006 - 21.1.2007 Taidemuseo Tennispalatsi. Viitattu 30.1.2015.
6. ↑ Mount Athos World Heritage Centre. UNESCO. Viitattu 14.4.2015.