Back Bernhardiner ALS سانت برنارد (كلب) Arabic Senbernar AZ Сенбернар BE Санбернар Bulgarian Santbernat Catalan Bernardýn Czech Сенбернар CV Ci Sant Bernard CY Sanktbernhardshund Danish
| Bernhardinkoira | |
|---|---|
.png) |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Sveitsi |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 8 923[1] (lk 1 140, pk 7 783) |
| Rodun syntyaika | keskiaika |
| Alkuperäinen käyttö | etsintä ja pelastus, seurakoira |
| Nykyinen käyttö | seurakoira |
| Elinikä | 7–11 vuotta |
| Muita nimityksiä | bernhardilainen, bertsu, St. Bernhardshund, chien du mont Saint-Bernard, cane di San Bernardo, Saint Bernard, San Bernardo, Bernhardiner, bernhardiin |
| FCI-luokitus |
ryhmä 2 Pinserin ja snautserin tyyppiset, molossikoirat ja sveitsinpaimenkoirat alaryhmä 2.2 Vuoristotyyppiset molossikoirat #61 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 50–95 kg |
| Säkäkorkeus | 60–95 cm |
| Väritys | soopeli-valkoinen |
Bernhardinkoira (saks. St. Bernhardshund, ransk. chien du mont Saint-Bernard, ital. cane di San Bernardo) eli bernhardilainen (saks. Bernhardiner) on sveitsiläinen vuoristokoira, josta on olemassa sekä pitkä- että lyhytkarvainen muunnos. Se kuuluu FCI:n roturyhmään 2. SKL:n rekisteröintiarkiston mukaan ensimmäiset bernhardilaiset tulivat Suomeen vuonna 1886.
Menestyksekkäin hengenpelastuskoira oli bernhardilainen nimeltä Barry. Se pelasti ainakin 40 ihmistä.[2]
- ↑ Suomen Kennelliitto. Bernhardinkoirat. Koiranet Jalostustietojärjestelmä, 2019. Haettu 11.8.2019.
- ↑ Blumberg, Jess: A Brief History of the St. Bernard Rescue Dog Smithstonian.org. Viitattu 1.10.2014.