Bristolinlahti | |
---|---|
Bristolinlahti (Bristol Bay) |
|
Koordinaatit | |
Sijainti | Beringinmeri |
Valtio | Alaska, Yhdysvallat |
Merialue | Tyynimeri |
Bristolinlahti (engl. Bristol Bay, Keski-Alaskan jupikiksi Iilgauaq) on itäisin osa Beringinmerta Alaskan lounaisosassa.[1][2] Lahti suustaan on 400 kilometriä pitkä ja 290 leveä. Tärkeimmät Bristolinlahteen laskevista joista ovat Cinder, Egegik, Igushik, Kvichak, Meshik, Nushagak, Naknek, Togiak ja Ugashik.[2]
Verraten matalan Bristolinlahden vuorovesivaihtelut ovat Yhdysvaltain suurimpia.[2][3] Nugshagakinlahdella ja Kvichakinlahdella vuorovesierot ovat 9,9 metriä, eli maailman kahdeksanneksi suurimmat. Vuorovesien lisäksi Bristolinlahden matalikot ja hiekkasärkät tekevät merenkulusta vaarallisen, etenkin lahdella tavanomaisten voimakkaiden tuulien aikana. Bristolinlahti on Beringinmeren matalinta aluetta ja täten yksi vaarallisimmista merialueista suurille aluksille.
Bristolinlahti on maailman suurin punalohen nousualue. Punalohen lisäksi lahteen laskeviin jokiin nousevat lohilajeista: kuningaslohi, hopealohi, koiralohi, kyttyrälohi ja kirjolohi.
Bristolinlahtea on tutkinut muun muassa James Cook, joka nimesi sen Augustus Herveyn, kolmannen Bristolin jaarlin mukaan.