Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Saksan asevoimat. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Bundeswehr | |
---|---|
Toiminnassa | 12. marraskuuta 1955 alkaen |
Valtio | Saksa |
Aselajit |
maavoimat laivasto ilmavoimat tukijoukot lääkintäjoukot |
Rooli | asevoimat |
Koko |
181 672 (sotilashenkilöstö) 81 612 (siviilihenkilöstö) 949 000 (reservit) |
Tukikohta | Berliini, Bonn, Potsdam |
Motto | Wir. Dienen. Deutschland |
Komentajat | |
Nykyinen komentaja | kenraali Carsten Breuer[1] |
Bundeswehr ( kuuntele ääntämys (ohje), kirjaimellisesti Liittopuolustus) on Saksan puolustusvoimat. Se jaetaan viiteen haaraan: maavoimat (Heer), merivoimat (Marine), ilmavoimat (Luftwaffe), lääkintäjoukkoihin (Zentraler Sanitätsdienst) ja tukijoukkoihin (Streitkräftebasis). Rauhan aikana Bundeswehrin ylipäällikkönä on Saksan puolustusministeri (vuodesta 2023 Boris Pistorius). Saksan joutuessa hyökkäyksen kohteeksi Saksan liittokanslerista tulee Bundeswehrin ylipäällikkö.
Asevelvollisuus lakkautettiin heinäkuussa 2011, ja Bundeswehr muutettiin kokonaan ammattilais- ja vapaaehtoispohjaiseksi. Myös siviilipalvelus poistui.[2] Uudistuksessa asevoimien vahvuus väheni 45 000 henkilöllä. Mm. Ukrainan tapahtumien vuoksi kehityssuunta kääntyi, ja Saksan puolustusvoimia ryhdyttiin jälleen kasvattamaan. Vuoteen 2025 mennessä Bundeswehrin henkilöstömäärä pyritään nostamaan 203 000 työntekijään.[3] Marraskuu 2023 Bundeswehrin henkilöstömääräksi ilmoitettiin 181.672.[4] Armeijan huonon maineen vuoksi vapaaehtoisia on kuitenkin toivottua vähemmän.[5]
Vuoteen 2012 asti Bundeswehr ei saanut tehdä sotilasoperaatioita Saksassa. Mielenosoitusten hillintään sitä ei vieläkään ole sallittua käyttää.[6]
Tunnusmerkkinään Bundeswehr käyttää rautaristiä. Rautaristillä on pitkä historia, sitä myönnettiin jo vuonna 1813 säätyyn katsomatta ja sen symboliikka liitetään myös Saksalaiseen ritarikuntaan. Bundeswehr ei pidä itseään Wehrmachtin eikä aikaisemman Reichswehrin seuraajana.