C. Wright Mills | |
---|---|
![]() Charles Wright Mills (vas.) ja kirjailija Saul Landau joka oli tuolloin hänen apulaisensa. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. elokuuta 1916 Waco, Teksas |
Kuollut | 20. maaliskuuta 1962 (45 vuotta) West Nyack, New York |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Wisconsinin yliopisto |
Instituutti | Columbian yliopisto |
Tutkimusalue | Sosiologia |
Aiheesta muualla | |
www.cwrightmills.org | |
Charles Wright Mills (28. elokuuta 1916 Waco – 20. maaliskuuta 1962 West Nyack) oli yhdysvaltalainen sosiologi, joka tunnetaan modernin konfliktiteorian isänä. Häntä on luonnehdittu muun muassa ilmaisuilla "radikaalin suorapuheinen julkinen intellektuelli, sosiologiaa Columbian yliopistossa opettava moottoripyöräilevä anarkisti Texasista"[1] ja "puoliksi provokaattori, puoliksi sosiologi".[2]
Sosiologi C. Wright Mills oli yhteiskuntatieteiden yksinäinen susi, akateeminen riitapukari ja yhteiskunnallinen näkijä. Hänestä tuli radikalisoituvan opiskelijaliikkeen legenda. Pääteoksissaan hän tutki modernien yhteiskuntien keskeisiä kysymyksiä: yhteiskuntaluokkia, kulutuskapitalismia ja valtaeliittejä painottaen sosiologista mielikuvitusta tutkijan käsityötaitona. Millsin mukaan yhteiskuntatieteilijän kriittinen tehtävä on kääntää ihmisten yksityisiksi kokemat ongelmat julkisiksi kysymyksiksi.[3]
Millsin tärkeimmät teokset ovat hänen kolme Yhdysvaltojen toisen maailmansodan jälkeisen yhteiskuntaa käsittelevää tutkimustaan ammattiyhdistyksestä, luokkarakenteesta ja vallankäytöstä: The New Men of Power (1948), White Collar (1951) ja The Power Elite (1956). Niiden lisäksi Mills loi mainetta hänen tunnetuimmaksi tulleella, yhteiskuntatieteen metodologiaa tarkastelevalla teoksellaan The Sociological Imagination (1959). 45-vuotiaana kuolleelta sosiologilta jäi useita käsikirjoituksia, muun muassa teos The Cultural Apparatus ja kuvitteelliseen kirjeenvaihtoon perustuva Contacting the Enemy: Tovarich, written to an imaginary Soviet colleague. Osa näistä tähän teokseen kirjoitetuista kirjeistä on julkaistu myöhemmin hänen tyttäriensä toimittamassa teoksessa Millsin käymästä kirjeenvaihdosta.[4]