Carl Michael Bellman | |
---|---|
Per Krafft vanhempi 1779, Carl Michael Bellmanin muotokuva |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. helmikuuta 1740 Tukholma |
Kuollut | 11. helmikuuta 1795 (55 vuotta) Tukholma |
Ammatti | runoilija |
Puoliso | Lovisa Fredrica Bellman |
Kirjailija | |
Äidinkieli | ruotsi |
Pääteokset |
Fredmans Epistlar Fredmans Sånger |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Carl Michael Bellman (4. helmikuuta 1740 Tukholma – 11. helmikuuta 1795 Tukholma) oli ruotsalainen runoilija ja muusikko, jota on kutsuttu myös Ruotsin kansallisrunoilijaksi.
Bellman aloitti kirjoittamalla juomalauluja ja satiirisia runoja, ja kääntämällä runoutta saksasta ja ranskasta. Kaikkiaan hän kirjoitti yli 1700 runoa, joista useimmat on sävelletty.[1]
Hänen runoistaan tunnetuimman ryhmän muodostavat vuosina 1790 ja 1791 julkaistut kokoelmat Fredmanin epistoloita (Fredmans Epistlar) ja lauluja (Fredmans Sånger). Niihin Bellman keräsi runoja, joista suuren osan hän oli kirjoittanut jo 1760-luvulla.
Yksittäisistä Bellmanin lauluista tunnetuin on ”Ukko Nooa” (Gubben Noach), joka on eräänlainen parodiamukaelma Raamatun Vanhan testamentin pohjalta. Myös Suomessa suosittu kevätlaulu ”Tuuli hiljaa henkäilee” (suomalainen teksti Olli Vuorinen) kuuluu Bellmanin lauluihin (Solen glimmar blank och trind, ep. 48).[2]
Laulujen melodiat olivat yleensä sovitettuja ajan suosituista sävelmistä ja harvemmin Bellmanin täysin itse säveltämiä.[1]