Daoguang 道光帝 | |
---|---|
![]() | |
Kiinan keisari | |
Valtakausi | 3. lokakuuta 1820 – 25. helmikuuta 1850 |
Edeltäjä | Jiaqing |
Seuraaja | Xianfeng |
Syntynyt |
16. syyskuuta 1782 Kielletty kaupunki, Peking, Kiina |
Kuollut |
25. helmikuuta 1850 (67 vuotta) Vanha kesäpalatsi, Peking, Kiina |
Puoliso |
Xiaomucheng Xiaoshencheng Xiaoquancheng Xiaojingcheng |
Suku | Aisin-Gioro |
Isä | Jiaqing |
Äiti | Xiaoshurui |
Keisari Daoguang (myös Tao-Kuang[1], kiin. 道光, mantšuksi Doro Eldengge Hūwangdi, 16. syyskuuta 1782 – 25. helmikuuta 1850) oli mantšulaisen Qing-dynastian kahdeksas keisari ja kuudes tähän sukuun kuulunut Kiinan hallitsija vuosina 1820–1850. Hänen hallituskaudellaan Kiinaa koettelivat sekä ulkoiset onnettomuudet että sisäiset levottomuudet: silloin käytiin ensimmäinen oopiumisota, ja sen lopulla alkoi Taiping-kapina, joka oli vähillä kukistaa dynastian. Historioitsija Jonathan Spence on luonnehtinut Daoguangia "hyvää tarkoittavaksi mutta tehottomaksi mieheksi", joka ylensi virkamiehiä, jotka "osoittivat puristista näkemystä, vaikka heillä ei ollut mitään sanottavaa dynastiaa kohdanneista kotimaisista ja ulkomaisista ongelmista."[2]