Back Kwik AF ባዜቃ AM Mercurio (elemento) AN زئبق Arabic زاواق ARY زيبق ARZ Mercuriu (elementu) AST Civə AZ جیوه AZB Терегөмөш BA
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Elohopea | ||||
| Tunnus | Hg | ||||
| Järjestysluku | 80 | ||||
| Luokka | Metalli | ||||
| Lohko | d | ||||
| Ryhmä | 12, siirtymäalkuaineet | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | (n. 20 °C) 13,534 · 103 kg/m3 | ||||
| Väri | Hopeanvalkea | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | Esihistoria, Tuntematon | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 200,592(3)[1] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 150 (171) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 149 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 155 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f14 5d10 6s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 18, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +I, +II | ||||
| Kiderakenne | romboedrinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | Neste | ||||
| Sulamispiste | 234,25 K (−38,9 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 629,85 K (356,7 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 59,11 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 2,29 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 1451,4 m/s 20oC K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,9 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,140 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | 1×106 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | 10,3 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7439-97-6 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Elohopea on raskas metallinen alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Hg (lat. hydrargyrum), järjestysluku 80 ja CAS-numero 7439-97-6. Elohopea poikkeaa monista muista metallisista alkuaineista siinä, että sen sulamispiste on alhainen, −38,9 °C.[2] Se siis esiintyy huoneenlämmössä ja normaalissa ilmanpaineessa nestemäisenä. Muut metallit, joiden sulamispiste on lähellä huoneenlämpötilaa, ovat cesium, frankium, gallium ja rubidium. Elohopea on harmaan värinen ja sillä on metalleille ominainen kiilto.
Elohopeaa käytetään kaivostoiminnassa, paristoissa, hammaspaikoissa sekä lämpö- ja painemittareissa. Se on kuitenkin myrkyllinen raskasmetalli eli sen lääketieteelliset vaikutukset ovat ihmiselle haitallisia. Varsinkin kaasuna se on vaarallista. Myrkyllisyyden vuoksi elohopean käyttöä pyritään korvaamaan muilla ratkaisulla ja esimerkiksi käyttö kuumemittareissa on kielletty joissain maissa.[3]
- ↑ Meija, Juris et al.: Atomic Weights of the Elements 2013 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2016, 88. vsk, nro 3, s. 272–274. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 14.12.2016. (englanniksi)
- ↑ MAOL: Matematiikka, fysiikka, kemia: Taulukot, s. 74. Otava, 1981. ISBN 951-1-05281-0
- ↑ Jäähyväiset elohopealle Tieteen Kuvalehti. Arkistoitu 8.3.2013. Viitattu 21.8.2012.