Folia

Folia (myös ital. Follia, ransk. Folies d'Espagne, engl. Faronel's Ground) on yksi länsimaisen musiikinhistorian vanhimmista säilyneistä suosikkisävelmistä, jota on käytetty lukemattomien variaatioiden teema-aineksena ainakin 1400-luvulta lähtien. Nimitystä voidaan käyttää myös tietystä toistuvasta sointukulusta. Folian alkuperä on oletettavasti portugalilainen. ^{[1] [2]}

Folian ns. myöhäisemmän ja tunnetumman muodon rakenne d-mollissa on seuraava: /dm /A7 /dm /C /F /C /dm /A7 / /dm /A7 /dm /C /F /C /dm A7 /dm. Toistuvan bassolinjan päällä melodia ottaa erilaisia muotoja, myös muissa kuin alkuperäisessä tahtilajissa 3/4.

Yli 150 säveltäjää eri aikakausilta on käyttänyt Folia-sointukiertoa teoksissaan, muun muassa Diego Ortiz, Arcangelo Corelli, Marin Marais ja Franz Liszt. Teema tunnetaan suomalaisessakin kansanmusiikissa esimerkiksi Lampaanpolskana.

Folia-muunnelmia on käytetty myös monen elokuvan musiikkina. Toivo Kuulan ”Lampaanpolska” soi Paroni Paakkunaisen sovituksena Seppo Huunosen Lampaansyöjissä (1972)^[3] ja Georg Friedrich Händelin ”Sarabande” Stanley Kubrickin Barry Lyndonissa (1975)^[4]. Myös Vangeliksen teema ”Conquest of Paradise” Ridley Scottin elokuvassa 1492 – paratiisin valloitus muistuttaa sointukierroltaan foliaa.

Folian melodia:

Muita tunnettuja sointukiertoja ovat esimerkiksi romanesca ja bergamasca.

1. ↑ Salinas, Francisco de; De musica libri septem (1577)
2. ↑ Covarrubias, Sebastián de; Tesoro de la lengua castellana (1611)
3. ↑ Lampaansyöjät (1972) Elonet.
4. ↑ McQuiston, Kate: ”The Sarabande”, We'll Meet Again: Musical Design in the Films of Stanley Kubrick, s. 97. OUP USA, 2013. ISBN 9780199767663 Google Books Viitattu 30.4.2019. (englanniksi)