Frank D. Gilroy

Frank Daniel Gilroy (13. lokakuuta 1925 New York – 12. syyskuuta 2015 Monroe, New York) oli yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja. Hän sai vuonna 1964 kantaesitetystä näytelmästään The Subject Was Roses (suom. Ruusujen vuoksi) Tony-, New York Drama Critics’ Circle- ja Pulitzer-palkinnot.^[1]

New Yorkin Bronxissa lapsuutensa viettäneen Gilroyn vanhemmat olivat irlantilaissukuinen kahvimeklari ja tämän italialais-saksalainen vaimo. High schoolin jälkeen Gilroy värväytyi armeijaan ja joutui toisen maailmansodan aikana puoleksitoista vuodeksi taisteluihin Eurooppaan.

Sodan jälkeen Gilroy suoritti bachelor-tutkinnon Dartmouth Collegessa ja sai stipendin Yalen yliopiston draamakouluun. Hän aloitti uransa kirjoittamalla suorana lähetettyjä televisionäytelmiä ohjelmasarjoihin Playhouse 90, Westinghouse Studio One, The United States Steel Hour, Kraft Television Theatre ja Lux Video Theatre. Teatterinäyttämöllä hän debytoi vuonna 1962 näytelmällä Who’ll Save the Plowboy?, joka sai The Village Voice -lehden Obie-palkinnon.^[1]

Perhedraama Ruusujen vuoksi kantaesitettiin toukokuussa 1964. Sitä on verrattu Eugene O’Neillin näytelmään Pitkän päivän matka yöhön. Näytelmä That Summer, That Fall (1967) on muunnelma Hippolytoksen ja Faidran myytistä, ja sen tapahtumapaikkana on italialaissiirtolaisten alue Manhattanin etelälaidalla.

Gilroyn elokuvaohjauksia ovat hänen omien käsikirjoitustensa pohjalta syntyneet From Noon till Three (1975, suom. Keskipäivästä kolmeen) ja Desperate Characters (1971, suom. Epätoivoiset, televisioesityksessä Avioliiton linnake). Hän laati käsikirjoitukset näytelmiensä pohjalta myös elokuviin The Only Game in Town (1969, suom. Romanssi Las Vegasissa) ja The Subject Was Roses (1968, suom. Puheenaiheena ruusut).^[2] Hänen käsikirjoituksensa elokuvaan The Gig (1985, suom. Keikka) on sovitettu musikaaliksi.

1. ↑ ^{a b} Avola, Pertti: Näytelmäkirjailija oli yhden hitin ihme. Helsingin Sanomat, 23.9.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.9.2015.
2. ↑ Frank D. Gilroy Elonetissä.