Friedrich Nietzsche

Friedrich Nietzsche
Nietzsche noin vuonna 1875.
Henkilötiedot
Syntynyt	15. lokakuuta 1844 Röcken, Saksi, Preussi, Saksan liitto
Kuollut	25. elokuuta 1900 (55 vuotta) Weimar, Saksi-Weimar-Eisenach, Saksan keisarikunta
Koulutus ja ura
Koulukunta	elämänfilosofia
Vaikutusalueet	etiikka, estetiikka, historianfilosofia
Tunnetut työt	Näin puhui Zarathustra, Iloinen tiede, Hyvän ja pahan tuolla puolen, Moraalin alkuperästä
Opettaja	Jacob Burckhardt ja Friedrich Ritschl
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.pacelli-edition.de/Biographie/14013
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Friedrich Wilhelm Nietzsche (15. lokakuuta 1844 Röcken, Saksi, Preussi, Pohjois-Saksan liitto – 25. elokuuta 1900 Weimar, Saksi-Weimar-Eisenach, Saksan keisarikunta) oli saksalainen filosofi, oppitaustaltaan klassillinen filologi, jonka ajatukset vaikuttivat merkittävästi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun eurooppalaiseen kulttuurielämään.^[1] Hänen kirjoissaan on tärkeä sija aforistisella ja runollisella tyylillä, mikä heijastelee hänen filosofiansa julistavaa luonnetta.^[2] Teosten monimielisyys on antanut aihetta toisistaan poikkeaviin tulkintoihin.^[3]

Nietzschellä oli voimakas vaikutus moraalifilosofiaan, sillä hän nosti pinnalle kysymyksen siitä, miksi ihmisen tulisi ylipäänsä olla moraalinen. Nietzschen tuotannossa keskeistä on myös aikalaisdiagnostinen filosofia, jossa keskitytään suuriin kulttuuris-historiallisiin kehityskaariin. Hän hyökkäsi uskontoa vastaan syyttäen sitä niin sanotusta orjamoraalista. Ihmisyyttä ja kulttuuria koskeviin teemoihin hän yhdisteli myös näkemyksiään estetiikasta. Nietzscheen on liitetty usein nihilismi, mutta hän kirjoitti yli-ihmisestä, joka pyrkii ylittämään nihilismin asettamalla uusia arvoja.

Nietzschen filosofiasta voidaan erottaa useita kausia, joiden aikoina hänen kiinnostuksen kohteensa ja lähestymistapansa vaihtelivat suuresti. Usein hän peilasi kulloisiakin teesejään antiikin filosofian ja kirjallisuuden klassikoiden kautta.^[2] Nietzschen ajattelusta on saatu mannermaisen perinteen puolella innoitusta myös ihmistieteiden tutkimusmenetelmiin. Esimerkiksi käsitteiden historiaa tutkiva genealogia sai innoituksensa hänen tuotannostaan.

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Spectrum ei löytynyt
2. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä sestov ei löytynyt
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Otavan ei löytynyt